Yli 55 prosenttia tutkimukseen vastanneista suomalaisista on hieman tai todella huolissaan kotitaloutensa rahatilanteesta. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Lainanottajat hakevat lyhennysvapaita koronan vuoksi

Epidemian vaikutus korostuu niillä, joilla on pienimmät lainat.

Koronaepidemia on tuoreen kyselyn mukaan ollut ainakin osasyy kolmelle neljästä lyhennysvapaata hakeneelle tai sen hakemista harkitsevalle.

Lyhennysvapaita ovat maaliskuun alun jälkeen hakeneet eniten ne, joilla on suurimmat asuntolainat, mutta koronaepidemian vaikutus lyhennysvapaan hakemiseen korostuu niillä, joilla on pienimmät lainat. Perheissä, joissa on pieniä lapsia, lyhennysvapaan hakeminen ja harkitseminen on ollut yleisintä.

Tiedot käyvät ilmi Danske Bankin YouGov Finlandilla teettämästä kyselytutkimuksesta.

Kolmannes lyhennysvapaata hakeneista tai harkitsevista kertoo käyttävänsä vapautuvat rahat päivittäisiin menoihin.

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan suomalaiset ovat tyypillisesti huolissaan taloutensa puskureiden riittävyydestä, ja koronaepidemian kaltainen äkillinen kriisi korostaa niiden merkitystä.

– Lyhennysvapaa on tehokas keino tasapainottaa omaa taloutta, jos omat puskurit eivät tunnu riittävän. Silti jopa joka neljäs lyhennysvapaata hakeneista tai sitä harkitsevista kertoo, että korona ei ole ollut syynä lyhennysvapaaseen. Myös tällä hetkellä monet siis toteuttavat suunnitelmiaan, jäävät perhevapaille tai kerryttävät muuten vain säästöjään, hän kertoo tiedotteessa.

Joka neljäs sanoo säästävänsä vapautuvia rahoja joko koronakriisin tai muiden yllättävien menojen varalle. Hyvin harva aikoo käyttää rahoja osake- tai rahastosijoituksiin.

Kolmannes lyhennysvapaan saaneista tai hakemuksen juuri jättäneistä ei usko, että lyhennysvapaa pelkästään auttaa oman talouden tasapainottamisessa vaan tarvitaan myös muita toimia. Mitä pienempi vastaajan asuntolaina on, sitä useampi uskoo, että lyhennysvapaa ei yksin auta talouden tasapainottamisessa.

Lähes puolet vastanneista uskoo, että ei voi lyhennysvapaan päätyttyäkään jatkaa elämää taloutensa suhteen kuten ennen. Tässäkin skeptisimpiä ovat juuri ne, joilla asuntolaina ja lyhennykset ovat keskimääräistä pienemmät.

Appelqvistin mielestä on aika synkeää, että näin moni ei usko taloutensa toipuvan edes lyhennysvapaan jälkeen. Hän pitää huolestuttavana myös suomalaisten jakautumista. Suurituloisimmista kotitalouksista selvästi suurempi osuus uskoo pystyvänsä jatkamaan elämää lyhennysvapaan jälkeen kuten ennenkin.

– Iso joukko eritysesti pienituloisia kotitalouksia voi siis tarvita lisätukea talouteensa tai joutua elämään säästöliekillä pitkäänkin, mikä väistämättä heijastuu lopulta myös koko Suomen talouteen, hän varoittaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt