Punaisen Ristin mukaan korona-aikana ruoka-avun tarve on kasvanut entisestään. Ruoka-apuun turvautuu tuhansia ihmisiä joka kuukausi. Apua jaetaan 84 paikkakunnalla ympäri Suomen. SPR selvitti ruoka-avun asiakkaiden kokemuksia ruoka-apuun, hyvinvointiin ja terveyteen liittyen.
Ruoka-avun asiakkaat ovat tavallisia ihmisiä, joilla talous on jostain syystä äärimmäisen tiukalla eivätkä rahat riitä ruokaan. Avunsaajien elämäntilanteet ja iät vaihtelevat, mutta tänä vuonna koronatilanne on ajanut monet hakemaan apua.
Esimerkiksi opiskelijoiden ja lapsiperheiden määrä on lisääntynyt ruokajonoissa koronan vaikutuksesta.
– Ruoka-avun ansiosta rahaa jää myös käytettäväksi muihin tärkeisiin menoihin, kuten asumiseen, lääkkeisiin ja harrastuksiin. Säästyneillä varoilla voidaan myös ostaa terveellisempää ruokaa ja monipuolistaa ruokavaliota, sanoo Suomen Punaisen Ristin hyvinvoinnin ja terveyden yksikön päällikkö Maria Viljanen.
Punaisen Ristin kyselyyn vastanneista 81,5 prosenttia koki ruoka-avun pärjäämisensä kannalta välttämättömäksi. Noin puolet (51,5 %) kyselyyn vastanneista kävi ruoka-avussa kuukausittain. Lähes yhtä moni (47,3 %) koki tarvitsevansa enemmän ruoka-apua kuin mitä nyt on omalla paikkakunnalla saatavilla.
SPR pitää huolestuttavana, että niin moni ihminen joutuu edelleen turvautumaan ruoka-apuun Suomessa.
– Ruoka-avun ei pitäisi olla pysyvä ratkaisu kenenkään kohdalla. Perusturvan taso on tällä hetkellä riittämätön, mikä näkyy ruokajonoissa. Avun saamisen ei myöskään tulisi olla hyväntekeväisyyden varassa. Etenkin lapsiperheiden, joilla on lisäksi taloudellisia haasteita ja lomautuksia, tulisi saada pysyvämpää tukea muuta kautta, sanoo Viljanen.
Taloudellinen tilanne vaikeuttaa ruoka-avussa kävijöiden elämää. Oma hyvinvointi koettiin kohtalaiseksi silloin, kun apua on saatavilla, selviää kyselystä.
– Ruoka-avun jakamisen rinnalla olisi tärkeää tarjota myös muunlaista tukea, kuten keskusteluapua sitä kaipaaville. Ruokaa ja kohtaamisia -hankkeessa olemme kehittäneet osallisuutta lisäävää toimintaa ja tukeneet ruoka-avun saajien osallistumista vapaaehtoistoimintaan, sosiaalitoiminnan suunnittelija Elisa Vesterinen sanoo.
