Koronaviruspandemia on suurlähettiläs Petri Tuomi-Nikulan mukaan syössyt polvilleen niin useiden maiden terveydenhuollon kuin kokonaiset kansantaloudet.
– Se on sulkenut miljoonia ihmisiä eristyksiin. Unkarissa se kaatoi demokratian ja ravistelee samalla Euroopan unionin rakenteita ennen näkemättömällä tavalla, Tuomi-Nikula kirjoittaa Sitran blogissa.
Tuomi-Nikula toimii vanhempana neuvonantajana Sitran Kansanvallan peruskorjaus -projektissa. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Suomen EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkönä, ulkoministeriön viestintäjohtajana sekä Suomen suurlähettiläänä Roomassa ja Budapestissa.
Viime viikkojen ja kuukausien aikana on hänen mukaansa vertailtu demokraattisten ja yksinvaltaisten järjestelmien kykyä hallinnoida kriisiä.
– Kiinan päättäväistä toimintaa ensin kauhisteltiin, sitten ihailtiin. — Nyt julkisuuteen tihkuvat tiedot kertovat todellisten kuolemantapausten määrän salailusta ja yhä totaalisemmaksi muuttuvasta kansalaisten valvonnasta. Pelko esti paikallisviranomaisia kertomasta totuutta keskushallinnolle. Kun se tuli julki, oli jo liian myöhäistä, pullon henki oli päässyt karkuun. Kymmenet tuhannet kuolevat kaikkialla maailmassa, Tuomi-Nikula sanoo.
Kiina yrittää hänen mukaansa häivyttää mielikuvia tekemistään virheistä, mutta sen toteuttama näyttävä avustusoperaatio Italiaan osoittautui pian sisällöltään kevyeksi. Myös Venäjän järjestämät avustuslennot ovat olleet ensi sijassa kotimaiselle yleisölle tarkoitettuja mediatempauksia. Molemmat maat ovat samalla pyrkineet luomaan sekaannusta ja eripuraa EU:n ja Naton sisälle.
– Virus on kuitenkin hybridivaikuttamisen strategeja vikkelämpi, Tuomi-Nikula toteaa.
Niin Kiinassa kuin Venäjällä kansalaisten epäluottamus vallanpitäjiä kohtaan on hänen mukaansa kasvussa. Esimerkiksi uutisia Kiinan teollisuuden tuotannon palautumisesta ”yli 90-prosenttisesti” kriisiä edeltävälle tasolle hän pitää epäuskottavina.
– Epäilen, ettei valtaosa kiinalaisistakaan [niitä] usko, hän sivaltaa.
Unkari lipesi kansanvallan tieltä
Unkari on Tuomi-Nikulan mukaan varoittava esimerkki siitä, kuinka virus voi tappaa myös kansanvallan. Pääministeri Viktor Orbánin johtama valtaeliitti luopui aiemmin tällä viikolla oikeusvaltioperiaatteesta ja demokratiasta poikkeustilaan vedoten.
– Parlamentti ei enää kokoonnu, vaaleja ei järjestetä. Yksinvalta päättyy silloin, kun yksinvaltias niin päättää. Protesteja kadulla ei ole, koska voimassa on kokoontumiskielto. Perusteena on taas kansalaisten suojelu, nyt virusta vastaan, Tuomi-Nikula sanoo.
– Suomen hallituksen viime kesänä EU-puheenjohtajana tekemä esitys oikeusvaltioperiaatteen kytkemisestä EU-tukiin oli oikea. Se oli EU:lle viimeinen hetki jarruttaa Unkaria luisumasta yksinvaltaan. Varoitukset siitä, että Viktor Orbán menee niin pitkälle kuin hänen annetaan mennä, kaikuivat kuitenkin kuuroille korville, hän toteaa.
Unkarin kehitys muistuttaa Tuomi-Nikulan mielestä pelottavasti tapaa, jolla natsijohtaja Adolf Hitler nousi valtaan Saksassa. Euroopan unionin kannalta yhden jäsenvaltion luisuminen diktatuuriin on hänen mukaansa Britannian eroakin vakavampi takaisku.
Demokratioilla ylivoimainen etu
Demokratioille on Tuomi-Nikulan mukaan ominaista, että niiden liikkeellelähtö kriisissä on hidasta.
– Kansalaiset tuskailevat ja ahdistuvat, kun hallitus ei tunnu toimivan tarpeeksi nopeasti. Näin tapahtui meilläkin. Oikeusvaltiossa kansalaisten perusoikeuksiin voidaan kajota vain poikkeuksellisessa tilanteessa. Kynnys on korkea ja pitääkin olla. Vitkuttelu saa demokratiat näyttämään kelvottomilta ison ongelman hoitamisessa, hän sanoo.
Kansanvaltaisissa maissa media, parlamentti ja kansalaisjärjestöt kantavat hänen mukaansa kukin omalta osaltaan vastuuta yhteisestä edusta. Samalla ne varmistavat sen, että mahdolliset virheet nostetaan esiin viimeistään silloin, kun kriisi on ohi.
Vaikka demokraattiset järjestelmät saattavat toimia kankeasti kriisin puhjetessa, liikkeelle päästyään niillä on Tuomi-Nikulan mukaan puolellaan ylivoimainen etu: kansalaisten luottamus. Edustuksellisessa demokratiassa valtuutus poikkeustilan julistamiseen sekä tiukkojen ja epämiellyttävien päätösten tekemiseen tulee aina viime kädessä kansalta.
– Tämän vuoksi pitkässä kriisissä liberaali demokratia on aina ollut ylivoimainen autokratioihin verrattuna. Näin tulee olemaan tälläkin kertaa, Tuomi-Nikula toteaa.
