Kokoomus haluaa kohdistaa panostuksia koko koulupolulle, ei pelkälle toiselle asteelle.
Kokoomusedustajien mukaan hallitus myöntää itsekin, ettei oppivelvollisuuden laajentaminen ei takaa kaikille toisen asteen tutkintoa. Oppivelvollisuusikä päättyisi jatkossa sinä päivänä, kun nuori täyttää 18 vuotta. Toisen asteen tutkinto suoritetaan pääsääntöisesti vuotta myöhemmin.
Sen sijaan kokoomus haluaa toteuttaa kaksivuotisen esiopetuksen, perustaitotakuun, toisen asteen oppimateriaalilisän 50 prosentin korotuksen sekä terapiatakuun. Kokoomuksen mielestä tavoite siitä, että kaikki suorittavat toisen asteen tutkinnon, on oikea, mutta sitä varten pitää vahvistaa opintopolun varhaisia vaiheita.
− Joka vuosi peruskoulun päättää yli 6000 oppilasta ilman riittäviä perustietoja ja -taitoja toisella asteella selviytymiseen. Näiden oppilaiden motivaatiota ei hallituksen pakko paranna. He tarvitsevat tukea jo varhaisessa vaiheessa, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Myös eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko painottaa, että kasvatustieteellisen tutkimuksen mukaan pakko ei ole keino motivoida ketään.
− Kannettu oppilas ei luokassa pysy, hän sanoo.
Tällä hetkellä jokaisesta ikäluokasta noin 15 prosenttia jää ilman toisen asteen tutkintoa. Vuonna 2018 nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 3,2, nuorille suunnatussa ammatillisessa koulutuksessa 8,7. Nuorisobarometrin mukaan suurin syy keskeyttämiseen on ollut väärä alanvalinta.
Paula Risikon mukaan peruskoulun opinto-ohjausta pitää parantaa.
− Tarvitsemme yksilöllistä ja räätälöityä tukea jokaiselle sitä tarvitsevalle. Peruskoulua on rohkeasti uudistettava. Varmistetaan riittävän pienet ryhmäkoot ja riittävä lähiopetus myös toisen asteen koulutuksessa, hän sanoo.
”Opettajia ja kasvatustieteilijöitä ei ole kuultu”
Kokoomusedustajat huomauttavat, että hallitus ei ole kuunnellut uudistuksessa opetushenkilöstön ja kasvatustieteilijöiden huolta.
− Eniten harmittaa, että näitä alan ammattilaisia on kyllä kuultu muttei kuunneltu, Paula Risikko sanoo.
Sivistysvaliokunnan jäsen Sari Multalan mukaan koulun arjessa ollaan hyvinkin laajasti sitä mieltä, että uudistus ei kohdistu niihin nuoriin, joihin sen pitäisi.
Paula Risikon mukaan oppivelvollisuuden pidennystä ei ole Suomessa kokeiltu ennen kuin päätöksiä tehdään, kuten asiantuntijat ovat suositelleet. Näin ollen suomalaisilla kasvatustieteilijöillä ei ole tästä kotimaista tutkimustietoa.
− Mutta siitä heillä on tutkittua tietoa, keitä ne 15 prosenttia nuorista ovat ja millainen merkitys on varhaisten vaiheiden toimenpiteillä. Siitä koostuu kasvatustieteilijöiden näkemys.
Sivistysvaliokunnan jäsen Sofia Vikmanin mukaan kokoomuksen esittämistä keinoista tiedetään, että ne ovat vaikuttavia.
− Ne ovat sellaisia keinoja, jotka on ainakin toteutettava, että näitä nuoria voidaan auttaa, Vikman sanoo.
Kokoomuksen vaihtoehto #oppivelvollisuus pidentämiselle:
🔹Pakottamisen sijaan yksilöllistä tukea
🔹Oppilas- ja opiskelijahuoltoa uudistettava
🔹Kaksivuotinen esiopetus
🔹Terapiatakuu
🔹Resurssit kuntoon! pic.twitter.com/6QJwbKUG3v— Kokoomus (@kokoomus) November 18, 2020
