Kokoomuksen eduskuntaryhmä arvostelee EU-komission ehdotusta kestävän kehityksen rahoituksen ehdoista. Kokoomus katsoo, että tämä taksonomia-asetuksena tunnettu säädös asettaa Suomen metsille tarkat mutta pohjoiseen metsätalouteen sopimattomat kriteerit.
– Komission käsittelyssä ilmastohyötyjä tarjoava aktiivinen metsien käyttö on käännetty ongelmaksi.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi tänään linjauksensa siitä, miten Suomen metsiä tulisi käsitellä ja hoitaa. EU-komission taksonomia esitys puolestaan hyväksyttiin EU-maiden ministerien kokouksessa Brysselissä.
Kokoomus katsoo, että metsäpolitiikan ja metsänhoidon täytyy pysyä kansallisissa käsissä.
– Suomen metsistä saatavat tuotteet korvaavat fossiiliperäisiä tuotteita. Komission ehdotukset kestävän rahoituksen suhteen eivät ota huomioon biotalouden positiivisia ilmastovaikutuksia, pohjoisten metsien ominaisuuksia ja metsänhoidon käytänteitä.
Kokoomus pitää ongelmana myös maankäyttöä koskevaa EU-direktiiviä, koska siinä ei oteta huomioon metsien puumäärän kasvua. Direktiivissä tarkastellaan vain maankäytön muutoksia, kuten metsäpinta-alan vähentymistä eli metsäkatoa. Kokoomus muistuttaa, että metsätalous ei Suomessa aiheuta metsäkatoa, vaan muutokset johtuvat muun muassa rakentamisesta ja maataloudesta. Suomi joutuu kuitenkin kompensoimaan metsäkadosta johtuvat kasvihuonekaasupäästöt.
Kokoomus katsoo, että Suomen tulee hakea uusia päästövähennyskeinoja. Esimerkiksi heikkotuottoiset pellot kannattaa puolueen mielestä metsittää. Lisäksi hylätyille maatiloille tulee ohjata varoja kiinteistön purkua varten, ja palkkio pitää yhdistää vasta hyväksyttyyn metsityslakiin. Lain mukaan tukea voidaan käyttää puuntaimien istutukseen. Kokoomus ohjaisi näihin palkkioihin yhteensä kaksi miljoonaa euroa.
– Metsitys ja metsäkadon torjunta edellyttävät yhteiskunnalta panostuksia, mutta ne tulevat halvemmaksi kuin metsien hakkuurajoitukset tai kannustimet hakkuiden välttämiseen. Tarvitsemme lisää metsiä, emme vähemmän hakkuita.
Kokoomus kannattaa puurakentamisen lisäämistä. Se katsoo, että puusta jalostetut tuotteet ylipäänsä sitovat hiiltä ja korvaavat fossiilisia tuotteita.
Hiilen päästökompensaatioihin sisältyy kokoomuksen mukaan riskejä.
Kompensaatio tarkoittaa, että esimerkiksi lentomatkustaja maksaa lentolipussaan ylimääräistä siitä, että ilmakehästä poistetaan lentämisestä syntyvät hiilipäästöt. Poisto voidaan tehdä esimerkiksi istuttamalla puita.
– Päästökompensaatiomarkkinat lisäävät metsien ja niiden hiilensidonnan kysyntää. On siis todennäköistä, että markkinoilta rahoitettavien, metsien hiilensidontaa lisäävien hankkeiden kysyntä kasvaa lähivuosina merkittävästi, kokoomus ennustaa.
Tähän sisältyy kuitenkin kansantaloudellinen ongelma: jos suomalaisia metsiä siirtyy laajamittaisesti talouskäytöstä hiilensidontaan, puusta ei voisi enää jalostaa tuotteita.
– Tämä olisi kansantalouden ja muovin korvaamisen näkökulmasta tuhoisaa. Kompensoinnin tulisikin aina olla keinovalikoimassa viimeisenä keinona kaikkien muiden päästövähennysten jälkeen.
On myös mahdollista, että päästökompensaatioiden seurauksena Suomen metsien hiilinielut myydään suurelta osin ulkomaille, kokoomus toteaa.
– Tällöin Suomi joutuu tekemään kalliita lisätoimia täyttääkseen kansallisen maankäyttösektorin hiilinielutavoitteensa. Emme myöskään halua, että muiden maiden päästövähennyksistä lipsutaan kuittaamalla niitä Suomen metsillä.
