Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. LEHTIKUVA/RONI LEHTI

Kokoomukselta keinoja 60 000 uuteen työpaikkaan

Kokoomus käynnistää keskustelun keinoista, joilla Suomeen syntyisi vähintään 60 000 uutta työpaikkaa.

Tuoreet työllisyystilastot kertovat, että työllisyyden kasvu on pysähtynyt. Työllisten määrä ei vuodenvaihteen jälkeen ole käytännössä kasvanut lainkaan.

– Jos oikoteitä korkeaan työllisyyteen olisi, ne olisi jo löydetty, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi keskiviikkona Turussa.

Hallitus on asettanut tavoitteekseen julkisen talouden menojen ja tulojen tasapainon vuonna 2023. Tavoite edellyttää työllisyysasteen nousua 75 prosenttiin. Ilman työllisyyden kasvua myös hallituksen menolisäyksiltä putoaa pohja.

Vuonna 2023 työllisiä pitäisi olla 60000 ennustettua enemmän. Väestön ikääntymisen jatkuessa tämäkään ei vielä riitä turvaamaan hyvinvointiamme.

Orpon mukaan kokoomus kannustaa tekemään rohkeita uudistuksia nyt, jotta työllisyys voisi nousta ensi vuosikymmenen lopussa 80 prosenttiin. Silloin suomalaisten palveluiden rahoitus olisi kestävällä pohjalla.

– Kunnianhimoinen tavoite vaatii kunnianhimoisia toimia. Kokoomus tukee hallitusta tavoitteessa nostaa työllisyyttä. Olemme valmiita kannattamaan jokaista hallituksen esittämää, todennetusti vaikuttavaa työllisyyskeinoa. Julkaisemme työkalupakkimme ehdotukset keskustelunavauksena jo nyt, ennen hallituksen budjettiriihtä, jotta hallituksella olisi aikaa tutustua ehdotuksiin ja hyödyntää niitä omassa työssään, Orpo sanoo.

Orpo haastaa kaikki muutkin puolueet esittämään omia keinojaan työllisyyden parantamiseksi.

Yhteensä 16 keinoa

Kokoomus on olemassa oleviin asiantuntijalaskelmiin pohjaten kerännyt mittakaavaltaan 30 000 uuden työllisen edellyttämät toimet, joille voidaan arvioida luotettavasti työllisyysvaikutukset.

Toisen vaadittavan 30 000 työllisen osalta puolue on listannut lukuisia vaikuttavia toimia, joilla ajatellaan laajasti olevan vahva positiivinen, mutta vaikeasti arvioitavissa oleva työllisyysvaikutus.

Kokoomus ehdottaa muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista, naisten työllisyyttä tukevaa perhevapaauudistusta ja paikallisen sopimisen merkittävää lisäämistä. Kotitalousvähennyksen leikkaamiselle kokoomus sanoo ei.

Osa toimenpiteistä tuo julkiselle taloudelle säästöjä, osa taas kasvattaa menoja. Kokoomus arvioi, että saatavat säästöt riittävät kattamaan lisämenoja vaativien toimien kulut. Esitys on suorien budjettivaikutusten osalta kokonaisuutena julkisen talouden kannalta joko neutraali tai positiivinen.

Kokoomus kertoo jatkavansa työllisyyskeinojensa yksityiskohtien tarkentamista sekä työllisyysvaikutusten täsmentämistä osana vaihtoehtobudjettinsa valmistelua.

Keskustelunavauksessaan kokoomus esittää muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista. Tämä tarkoittaa ansiosidonnaisen muuttamista siten, että turva on työttömyyden alussa nykyistä parempi, minkä jälkeen tukisumma laskee joko tasaisesti tai portaittain työttömyyden pitkittyessä.

Tuen keston lyhentämistä voidaan myös arvioida, jos tukisumma on alkuvaiheessa nykyistä selkeästi suurempi. Lähtökohtana on tavoitella kustannusneutraalia uudistusta. Porrastuksen rinnalla työttömyysturvaan liittyisi edelleen myös tiukat velvoitteet työnhakuun tai muuhun aktiivisuuteen yhdistettynä työllistymistä tukeviin palveluihin. Kokoomuksen mukaan aktiivimallin perusperiaatteet voidaan siis sisällyttää myös porrastusmalliin soveltuvin osin.

Toiseksi kokoomus luopuisi työttömyysputkesta. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäisajan lisäksi työttömällä on mahdollisuus saada työttömyysturvan lisäpäiviä eläkeikään asti. Työttömyysputkella on haluttu tukea ikääntyneitä työttömiä, mutta malli toimii alkuperäistä tavoitettaan vastaan nostamalla työttömyyttä.

Puolueen mukaan työttömyysputken vaikutuksia tarkastelleet tutkimukset ovat osoittaneet, että työttömyysputki nostaa ikääntyneiden työttömyyttä ja laskee työllisyyttä. Työttömyysputkesta luopumalla nostetaan ikääntyneiden työllisyyttä merkittävästi. Nykyisten putkessa olevien asema turvataan.

Kokoomuksen mielestä perhevapaauudistus on toteutettava siten, että se huomioi lapsen edun, parantaa vanhemmuuden ja työelämän tasa-arvoa, lisää perheiden valinnanvapautta ja joustoja, vahvistaa naisten työllisyyttä ja työmarkkina-asemaa sekä lisää lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.

Kokoomuksen mallissa kotihoidontuki korvataan joustavammalla hoitorahalla. Tuet riittävät täysimääräisinä siihen asti, kunnes lapsi on 1,5-vuotias ja puolitettuina kolmevuotiaaksi asti. Tämä kannustaa palaamaan töihin nykyistä aiemmin.

Kaikkiaan kokoomus esittää kuutta keinoa, joiden työllisyysvaikutus olisi 30 000 uutta työllistä. Näiden lisäksi kokoomus ottaa esiin kymmenen muuta toimenpidettä, joilla puolue arvioi olevan yhdessä tätäkin suurempi vaikutus työllisyyteen, mutta toimien tarkkoja työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida.

Näihin kuuluu muun muassa työn verotuksen keventäminen verotuksen rakennetta muuttamalla eli siirtämällä painopistettä työstä ympäristöhaittojen, päästöjen ja kulutuksen verotukseen. Tavoitteena tulee olla keventää vaalikauden aikana työn verotusta miljardilla. Kokoomus esitti osana vaaliohjelmaansa ehdotuksen kevennyksen rahoituksesta.

Lisäksi kokoomus esittää muun muassa palkkatuen kehittämistä, paikallisen sopimisen edistämistä, sosiaaliturvan uudistamista siten, että työnteko on nykyistä kannattavampaa. Puolue luopuisi hallituksen aikeista leikata kotitalousvähennystä.

Koko keskustelunavaus löytyy tästä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt