Työterveydenhuollon mukaan ottaminen koronarokotuksiin on osoittautunut hyvin tehokkaaksi. Työterveydenhuollossa on nähty, että rokotettaviksi on tullut myös ensimmäistä koronarokotettaan ottavia, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara Kauppalehden ”Aamiainen Jari Korkin kanssa” -videohaastattelussa.
– Siellä on ollut työyhteisön niin sanottua positiivista painetta. Että kun työkaveri ottaa piikin, niin otanpa minäkin. Ja on voitu työpaikoilla selvittää faktaa ja hyötyjä sekä poistaa pelkoja, Rytivaara kertoo.
Hänen mielestään oli harmi, että työterveys saatiin mukaan rokotuksiin vasta niin myöhäisessä vaiheessa.
– Jos sopimukset olisivat olleet valmiina, kolmas rokotuskierros olisi voitu aloittaa jo ennen joulua, kun maassa kuitenkin oli yli kaksi miljoonaa rokotusannosta. Aikaa menetettiin ja hoitovelka kasvoi, kun rokotuksiin on jouduttu siirtämään henkilökuntaa muun muassa pääkaupunkiseudun ei-kiireellisestä hoidosta, Rytivaara sanoo.
Rytivaara peräänkuuluttaa myös ratkaisua uuteen ongelmaan, jossa karanteenien määräämisen lopettamisen myötä tartuntatautipäivärahaan tarvittavia päätöksiä voi olla mahdoton saada julkiselta puolelta. Tilanteen taloudellinen taakka kaatuu tällöin työnantajien niskaan.
Elinkeinoelämän keskusliitto sekä muut työmarkkinajärjestöt ovat esittäneet, että myös työterveyslääkärit voisivat jatkossa tehdä virallisia lausuntoja, joilla työntekijä voi hakea tartuntatautipäivärahaa. Neuvottelut sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ovat käynnissä. Rytivaara kertoo, että neuvottelut ovat edenneet hyvässä hengessä.
– Juuri työterveyslääkäri on oikea henkilö ratkaisemaan, missä tehtävissä työtä voi tehdä esimerkiksi kotona, ja milloin taas työpaikalle ei voi mennä. Esimerkiksi monissa tuotannon prosesseissa ja elintarviketyössä ei voi ottaa mitään riskejä, Rytivaara kertoo.
