Verkkouutiset

Kiinalle kovaa ryöpytystä – Hongkongin autonomia rapautuu

Kiinan ajama kansallisen turvallisuuden laki käytännössä sivuuttaa Hongkongin lainsäädäntövallan.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kiinan kansankongressi hyväksyi torstaina esityksen Hongkongin uudeksi turvallisuuslaiksi.

Tämä on herättänyt maailmalla huolta Hongkongin erityishallintoalueen osittain rajoitetun autonomian ja vapauksien heikkenemisestä.

Uutissivusto CNBC:n mukaan turvallisuuslaki käytännössä sivuuttaa Hongkongin lainsäädäntövallan.

Hongkong on Kiinan erityishallintoalue. Hongkong siirtyi 1997 Kiinan hallintaan ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaatetta soveltaen. Periaatteen mukaisesti alueella on taloudellinen ja osittainen poliittinen autonomia sekä paljon vapauksia, joita muualla Kiinassa ei ole.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo totesi ennen Kiinan parlamentin hyväksymää turvallisuuslakiesitystä, että Hongkong ei enää nauti Kiinan sille lupaamasta autonomiasta.

”Syvä huoli”

Yhdysvallat, Britannia, Australia ja Kanada ilmaisivat yhteisessä lausunnossaan ”syvän huolensa” liittyen Pekingin lakiesitykseen.

– Hong Kong on kukoistanut vapauden linnakkeena. Kansainvälinen yhteisö on osallistunut merkittävällä tavalla Hongkongin vaurauden ja vakauden kehittymiseen, maat toteavat.

– Pekingin viranomaisten suoraan säätämä Hongkongin kansallisen turvallisuuden laki rajoittaisi Hongkongin kansalaisten vapauksia. Turvallisuuslaki pitäisi säätää Hongkongien omien instituutioiden kautta. Peruslaki on Hongkongin perustuslaki. Kiinan toimet rapauttavat dramaattisesti Hongkongin autonomiaa.

Saksan ulkoministeri Heiko Massin mukaan ”Hongkongin autonomiaa ei saa heikentää”. Hän totesi lausunnossaan EU:n olevan tässä asiassa samaa mieltä.

– Hongkongin kansalaiset nauttivat perustuslain ja yksi maa, kaksi järjestelmää -periaatteen myöntämistä vapauksista ja oikeuksista. Me odotamme, että lakia ja järjestystä ylläpidetään, Mass sanoo.

Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen lupasi tukea Hongkongille heti sen jälkeen, kun Kiina viime viikolla ilmoitti esittelevänsä turvallisuuslain kansankongressin kokouksessa. Presidentti lupasi Taiwanin ryhtyvän ”tarpeellisiin avustustoimiin” apua tarvitseville.

Kiina pitää Taiwania kapinallisena maakuntanaan. Taiwanin konfliktin vuoksi Taiwanin itsenäisyys on kiistanalainen, ja suurimmalla osalla valtioista ei ole diplomaattisia suhteita sen kanssa. Kiina on lisännyt painetta, jotta ”yhtenäisen Kiinan kuriton provinssi” palaisi emämaan hallintaan.

Toissa vuoden uudenvuodenpuheessaan Kiinan presidentti Xi Jinping uhkasi suoraan, että Kiina voi hyökätä Taiwaniin, jos yhdistymistä ei saada aikaan rauhanomaisesti.

Japanin ulkoministeriö totesi jo ennen Kiinan parlamentin hyväksymää lakiesitystä lausunnossaan ”Japanin olevan erittäin huolestunut Kiinan päätöksestä Hongkongia kohtaan”.

– Hongkong on erittäin tärkeä kumppani Japanille. Japanin ja Hongkongin taloudelliset suhteet ovat läheiset, ja ihmiset liikkuvat vilkkaasti alueiden välillä, ministeriö totesi.

– Japani pitää pitkäaikaiseen politiikkansa perustuen erittäin tärkeänä, että Hongkongin vapaata ja avointa järjestelmää sekä demokraattista ja vakaata kehitystä yksi maa, kaksi järjestelmää -periaatteen mukaisesti pidetään yllä.

USA ja Kiina nokikkain

YK:n turvallisuusneuvoston on tarkoitus keskustella epävirallisesti Hongkongin tilanteesta perjantaina Yhdysvaltain ja Britannian koolle kutsumana.

Kiina torjui aiemmin viikolla virallisen turvallisuusneuvoston kokouksen asiasta. Kiina ei pysty torjumaan epämuodollista kokousta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pitää perjantaina tiedotustilaisuuden, jossa on tarkoitus käsitellä maan kiristyneitä Kiina-suhteita.

Yhdysvallat ja Kiina ovat viime aikoina olleet nokikkain Hongkongin tilanteen ja koronapandemian takia.

Kiinan viime viikolla antama ilmoitus kansallisen turvallisuuslain säätämisestä on käynnistänyt mielenosoitukset uudestaan.

Kiinan kerrotaan ajavan turvallisuuslakia voimaan, koska viime kesänä alkaneita mielenosoituksia ei ole saatu Hongkongissa kuriin.

Lähes vuoden kestäneet demokratiamielenosoitukset saivat viime kesänä alkunsa lakiesityksestä, joka olisi sallinut rikollisten luovuttamisen Manner-Kiinaan. Kuukausien mielenosoitusten jälkeen esitys vedettiin takaisin.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)