Neuvostoliiton kovaotteinen kenraali Ivan Serov (1905-1990) toimi lähellä maata 1953-64 johtanutta Nikita Hrustsovia. Serov vaikutti itsekin merkittävästi kommunistimaan asioihin.
Ivan Serov toimi salaisen poliisin KGB:n ensimmäisenä johtajana 1954-58 ja sen jälkeen sotilastiedustelu GRU:n johtajana. Lukuisia veritöitä ja puhdistuksia naapurimaissa järjestänyt Ivan Serov piti salaa päiväkirjaa.
Hänen lapsenlapsensa löysi sen neljä vuotta sitten matkalaukusta, joka oli kätketty heidän mökkinsä seinään. Päiväkirjoista on nyt julkaistu Venäjällä teos Zapiski iz chemodana.
Verkkouutiset julkaisee katkelmia Ivan Serovin kirjan Suomi-kuvauksista. Serov oli Suomessa Neuvostoliiton presidentin Nikita Hrustsovin ja pääministeri Nikolai Bulganinin vierailun alla ja vierailulla kesäkuussa 1957.
Suomen 1957 matka- ja saunakertomuksen lisäksi ei Ivan Serovin päiväkirja sisällä paljoa Suomea suoraan koskevia merkintöjä. Hänen erikoistumisulkomaansa oli Puola.
Saunakiistely NKP:ssa
Ivan Serov kirjasi Hrustsovin ja Bulganinin nokitelleen keskenään Suomessa. Riitelyä kärjisti myös yllättävä yöllinen Urho Kekkosen saunakutsu Tamminiemeen Venäjän suurlähetystön vastaanoton jälkeen. Bulganin ei suostunut lähtemään.
Tuleva KGB-kenraali Viktor Vladimirov oli nuorena attaseana mukana eri tavoin mysteeriksi jääneeseen saunayöhön johtaneilla vastaanotolla, mutta ei Tamminiemessä. Hänen muistelmiensa Näin se oli… (Otava, 1993) mukaan vastaanotto päättyi ”varsin pitkäksi venyneeseen täysin epäviralliseen keskusteluun, jonka sydämellisyyttä edistivät rajattomat annokset hyvää konjakkia”. Vladimirov tietää kertoa Hrustsovin saunoneen satiiniset alushousut yllään, mutta väittää, että Hrustsov ei heti suostunut saunaan lähtöön.
Serov ei tiettävästi ollut saunassa enää aamun myöhempinä tunteina. Hänen tekstistään ei tästä mainita mitään.
Tamminiemestä aamuviideltä lähtiessä neuvostojohtajien auto oli vielä törmännyt kiviportaisiin.
Vain kaksi viikkoa myöhemmin Moskovassa Hrustsovin saunakäynti tuotiin esille NKP:n keskuskomitean kokouksessa, kun hänet yritettiin syrjäyttää. Muutamaa vuotta aiemmin kuolleen diktaattori Josif Stalinin (1878-1953) suojatti Vjatseslav Molotov piti syyttävän puheenvuoron. Hän sanoi saunakäyntiä esimerkiksi Hrustsovin Neuvostoliittoa häpäisevistä toilailuista ja kehui Bulganinia tämän kieltäydyttyä riisuutumasta kapitalistin eli Urho Kekkosen edessä.
Ivan Serov esitti vastapuheenvuoron ja vakuutti, ettei Neuvostoliittoa millään tavalla nolattu ja kyseessä oli perinteinen suomalainen tapa, ”pyhä aarre”. Hrustsov itse sanoi, että olisi ollut epäkohteliasta kieltäytyä ja Molotov haluaa viedä maan sotaan.
”Kärysin siellä kolossa”
Hrustsovin kuvailuihin saunakäynnistä keskuskomiteassa kuului ”otettiin tuopista olutta ja laulettiin. Kekkonen tanssahteli hieman. Vitsailtiin, naurettiin”.
Keskuskomiteassa syrjäytetyiksi tulivatkin Molotov itse ja niin sanottu puolueen vastainen ryhmä. Bulganin syrjäytettiin maaliskuussa 1958. Hrustsov itse jatkoi neuvostojohtajana vuoteen 1964.
Esa Seppäsen kirjassa Miekkailija vastaan tulivuori (Tammi, 2004) on argumentteja sille, että Urho Kekkonen ei esittänyt venäläisdelegaation jakanutta saunakutsuaan spontaanisti. Tamminiemen saunan lämmittäminen esimerkiksi kestää 3-4 tuntia. Vieraiden ohjelma oli tyhjennetty seuraavalta päivältä.
Nikita Hrustsovin poika Sergei Hrustsov kertoi 2001 kirjassaan Nikita Khrushchev and the Creation of a Superpower, että myöhemmin Urho Kekkonen oli halunnut antaa Hrustsoville suomalaisen saunan, jota tultaisiin Moskovaan kokoamaan.
Kun suomalaisia ei paikan päällä päästetty rakentamaan saunaa, Kekkosen piti soittaa Hrustsoville asiasta uudestaan. Tämä puolestaan soitti raivostuneena KGB:n Ivan Seroville.
”Luuletko että kärysin siinä helvetinkolossa Suomessa huvin vuoksi? Yritin luoda hyvää henkilökohtaista suhdetta naapurimaan johtajaan, joka voi olla pieni maa mutta meille hyvin tärkeä. Ja nyt pilaat kaiken. Anna suomalaisten heti mennä töihin”, Hrustsov oli käskenyt Serovia poikansa kirjan mukaan. Lopulta valmistunutta saunaa Hrustsov ei itse koskaan käyttänyt.
