Keskisuurten kaupunkien johtajat suhtautuvat myönteisesti siihen, että sosiaali- ja terveyspalveluja kehitettäisiin jatkossa kuntapohjaisesti. Verkkouutiset sai vastaukset soten järjestämistä koskevaan kyselyyn seitsemän kaupungin johtajilta: Jyväskylästä, Kuopiosta, Joensuusta, Vaasasta, Porvoosta, Järvenpäästä ja Kirkkonummelta.
Kuuden suurimman kaupungin mielestä sosiaali- ja terveyspalveluja pitää uudistaa ensi hallituskaudella kuntapohjaisesti, vaiheittain ja alueiden tarpeet huomioon ottaen. Helsingin, Espoon, Tampereen, Turun, Vantaan ja Oulun johtajat eivät kannata uuden ja laajamittaisen maakuntahallinnon luomista.
Keskisuurten kaupunkien johtajat ovat samoilla linjoilla suurten kaupunkien kanssa. He yhtyvät näkemykseen siitä, että soten järjestäminen riippuu alueellisista tarpeista. Osa näkee, että kuntavetoinen malli on vaihtoehto muiden joukossa.
− Eri alueille ja vaihteleviin tilanteisiin voi sopia erilaiset ratkaisut. Olen korostanut pitkin matkaa, että palveluita (muitakin kuin sote) on tarkasteltava asiakaslähtöisesti kuntarajat ylittäen. Kuntapohjaisuus on yksi varteenotettava vaihtoehto, sanoo Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen.
Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnion mielestä sotessa olisi edettävä ”pääsääntöisesti kuntapohjaisesti”.
− Pienempien kuntien on tukeuduttava keskinäiseen yhteistyöhön tai mieluummin yhteistyöhön isompien kaupunkien kanssa, hän sanoo.
Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen pitää kuntapohjaisuutta yhtenä mahdollisuutena, ”jos hartiat ovat tarpeeksi suuret”.
− Myös maakuntapohjaisen vaihtoehdon on oltava mahdollinen, Karjalainen sanoo.
Vapaaehtoisuutta pidetään mahdollisena
Etelä- ja Pohjois-Karjala ovat ehtineet siirtyä maakunnalliseen soten järjestämiseen, johon kuuluvat niin perusterveydenhuolto kuin erikoissairaanhoito.
Verkkouutisten haastattelemat kaupungit kuuluvat pääasiassa maakuntiin, joissa on sotekuntayhtymiä mutta myös itsenäisesti soten järjestämisestä vastaavia kuntia.
Kaupunkien johtajista moni uskoo, että soten kuntapohjainen kehittäminen on mahdollista niin, että se perustuu vapaaehtoisuuteen.
Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto luottaisi kuntien itsehallintoon. Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry uskoo, että taloustilanne toimii ohjauskeinona.
Osan mielestä vapaaehtoisuus edellyttää kannustimia. Tätä mieltä on muun muassa Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen.
− Vapaaehtoisuus on mahdollista, jos taloudelliset kannustimet rakennetaan oikein, hän sanoo.
”Kuntaliitokset välttämättömiä”
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kommentoi viime viikolla Verkkouutisille, että kuntien on tarpeen tullen pohdittava kuntaliitoksia. Karhusen mielestä kuntien itsehallinto on tärkeä, mutta kuntalaiselle kunnan nimeä tärkeämpää on saada asianmukaiset palvelut.
Seitsemästä kyselyyn vastanneesta keskisuuresta kaupungista viisi pitää kuntaliitoksia tulevaisuudessa välttämättöminä. Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujulan mielestä ”kuntarakenne ei ole itseisarvo”.
− Mikäli kuntarakenne ei muutu, tulee kuntien voida erilaistua tehtäviensä suhteen, hän sanoo.
Järvenpään Olli Naukkarisen mukaan kuntaliitosten tekeminen ei soten takia ole enää ajankohtainen kysymys. Kuopion Jarmo Pirhosen mielestä kuntaliitosten tarve riippuu kunnille määriteltävistä tehtävistä ja valtiovallan ohjauksesta.
Jyväskylän Timo Koivisto sanoo, että kuntaliitoksia tarvitaan soteratkaisuista huolimatta.
− Väestön kehittyessä ennusteiden mukaan ei nykyisen kuntarakenteen ylläpitämiselle ole edellytyksiä, hän sanoo.
