Hornet-hävittäjät poistuvat käytöstä vuodesta 2025 alkaen. LEHTIKUVA / KALLE LYDMAN

Kenraali perustelee: Tämän takia 64 uutta hävittäjää

HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Purasen mukaan Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut.

Uskottava ja ennaaltaehkäisevä puolustuskyky vaatii nykyistä kalustoa vastaavan määrän uusia hävittäjiä, kenraalimajuri (evp) Lauri Puranen sanoo blogissaan.

Puranen vetää HX-hanketta, jossa haetaan korvaajaa ilmavoimien Hornet-hävittäjille. Suomi on pyytänyt tarjousta 64 monitoimihävittäjästä. Niillä korvataan vuodesta 2025 alkaen käytöstä poistuvien Hornetien suorituskyky. Hornetejakin ostettiin alun perin 64.

– Lukumäärän osalta on esitetty näkemyksiä, että nykyaikaisilla tehokkaammilla hävittäjillä täysmääräinen suorituskyky voidaan saavuttaa pienemmällä määrällä hävittäjiä. Joissakin kannanotoissa on jopa väläytelty täysmääräisyydestä luopumista, Lauri Puranen sanoo.

Hänen mukaansa lukumäärään vaikuttaa kolme pääsyytä: Suomen sotilaallinen toimintaympäristö, puolustusvoimille annetut tehtävät ja puolustukselle osoitetut resurssit.

– Turvallisuusympäristömme on muuttunut haasteellisemmaksi sitten vuoden 1992 Hornet-hankintapäätöksen ja tilanne Euroopassa on kireämpi. Turvallisuustilanteen muutos ei tue hävittäjämäärän vähentämistä, vaan jopa päinvastoin, Lauri Puranen toteaa.

Ohjelmajohtaja Puranen muistuttaa, että puolustusvoimien tehtävä on ylläpitää uskottavaa ja kriisejä ennalta ehkäisevää puolustuskykyä sekä kykyä puolustaa koko maata. Liittoutumattomana maana Suomi vastaa puolustuksestaan itse.

– Suomen ilmatilan puolustaminen ja muiden puolustushaarojen taistelun tukeminen edellyttää, että ilmaan on saatava kaikissa tilanteissa riittävästi koneita. Vain ilmassa olevat koneet tuottavat torjuntavoimaa, Lauri Puranen sanoo.

– Hävittäjän toimintasäde on noin 500 km. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa pitää kyetä operoimaan samanaikaisesti kahdessa operaatiosuunnassa. Yhdessä operaatiosuunnassa tarvitaan useita neljän koneen osastoja, joita pitää pystyä välillä tankkaamaan ja aseistamaan maassa. Lisäksi osa kalustosta on koko ajan pois käytöstä huoltojärjestelyjen vuoksi, hän jatkaa.

”Virhettä mahdoton korjata”

Lauri Purasen mukaan Hornetin suorituskyvyn täysmääräinen korvaaminen edellyttää samaa määrää hävittäjiä kuin Suomella nykyään on.

– Vaikka joiltain osin olisikin perusteltu tarve hankkia nykyistä enemmän hävittäjiä, nykyisten ilmavoimiemme koko ja resurssit säätelevät omalta osaltaan hankittavien hävittäjien määrää. 64 uutta hävittäjää on tältä osin oikea ja nykyiseen puolustusjärjestelmäämme hyvin sopiva lukumäärä, Lauri Puranen sanoo.

Päätös hävittäjähankinnasta tehdään vuonna 2021 ja ilmavoimien kyvyt rakentuvat sen pohjalle aina 2060-luvun alkuun asti.

– Mikäli tässä päätöksessä epäonnistutaan, on siitä aiheutuvaa virhettä mahdotonta korjata ilman merkittäviä uusia investointeja. Näin on myös hävittäjien lukumäärän osalta, Lauri Puranen toteaa.

Helsingin yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo kyseenalaisti hiljattain uusien hävittäjien määrän. Myös Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo yhtyi Uusitalon ehdotukseen. Hävittäjähankintoja aiemminkin kyseenalaistanut vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson jakoi Uusitalon avauksen Twitterissä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) tyrmäsi puheet hävittäjien määrän leikkaamisesta Verkkouutisten haastattelussa.

Puolustusministerin mukaan julkisessa keskustelussa ei aina muisteta, että hävittäjien suunniteltu määrä on jo kompromissi. Mitoituksessa on otettu huomioon niin talouden kuin politiikankin realiteetit.

– Tämä on minimi. Ehdoton minimi. Olen järkyttynyt siitä, että tästä koneiden määrästä ylipäätään keskustellaan, mutta tämä onkin diletanttien keskustelua. He keskustelevat asiasta, jota he eivät ymmärrä.

– Kun suhteutetaan tähän meidän käyttämään ilmasotataktiikkaan ja siihen, miten paljon meillä on koneita huollossa, niin noin sata konetta olisi määrä, jolla olisin levollinen, Niinistö sanoi.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt