Kaupan liiton mukaan koronavuosi kohteli kauppaa hyvin kahtalaisesti. Alustavien tietojen perusteella vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi vajaat neljä prosenttia, mutta esimerkiksi päivittäistavarakauppa sai koronapandemiasta vielä ylimääräisen kasvusysäyksen.
Päivittäistavarakaupan liikevaihto kasvoi alustavien tilastojen mukaan lähes seitsemän prosenttia ja liikevaihdon määrä noin viisi prosenttia viime vuonna.
Erikoiskaupalle koronavuosi oli hyvin ristiriitainen. Varsinkin rautakauppa, kodin tekniikka sekä urheilu- ja sisustuskauppa suorastaan hyötyivät koronan aiheuttamasta liikkuvuuden vähenemisestä ja etätyön ja -opiskelun yleistymisestä. Samalla muun muassa muotikauppa menetti vuoden liikevaihdosta lähes neljänneksen.
Kaupan liiton mukaan kuluvan vuoden kasvuun vaikuttaa myös pandemian pitkittyminen. Mitä pidempään liikkumisen ja matkustamisen sekä muiden palveluiden käytön vähäisyys jatkuvat, sitä kauemmin tiettyjen vähittäiskaupan alojen kasvu säilyy nopeana ja toisaalta joidenkin alojen ahdinko syvenee.
Kaupan liitto arvioi vähittäiskaupan liikevaihdon määrän kasvavan tänä vuonna noin 2,5 prosenttia, jos pandemia alkaa hiipua ja liikkuminen, matkustaminen ja palveluiden käyttö vilkastuvat jo kesän aikana.
Ensi vuonna koronan tuoma ylimääräinen kasvusysäys on haihtunut ja vähittäiskaupassa palataan lähemmäs aikaisempia kasvulukuja.
– Täysin entiselleen vähittäiskauppa ei koronan jälkeen palaa. Jotkut muutokset niin kuluttajakäyttäytymisessä kuin kaupan omissakin toiminnoissa ovat pysyvämpiä, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja arvioi.
Koronapandemia vauhditti monia kehitystrendejä, jotka vaikuttivat taustalla jo aikaisemminkin. Digiostaminen yleistyi vauhdilla, ja sen vuosikasvu viime vuonna ylsi koko 2010-luvun ennätykseen.
– Digiostamisen keskimääräinen vuosikasvu 2010-luvulla on ollut noin 10 prosenttia, kun viime vuoden kasvu hypähti 18 prosenttiin, Kurjenoja kertoo.
Globaaleista verkkokaupan markkinoista ja digitalisaation tuomista mahdollisuuksista hyötyminen edellyttää panostuksia myös osaamiseen eri koulutusasteilla.
– Osaamisen jatkuva kehittäminen on erityisen tärkeää, jotta kotimainen kauppa pysyy kilpailukykyisenä entistä kireämmässä kansainvälisessä kilpailussa, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi korostaa.
Kiviniemen mielestä on myös ensiarvoisen tärkeää, että kuluttajien ostovoimasta huolehditaan, kun talouspolitiikassa siirrytään elvyttämisestä sopeuttamiseen.
– Tuloverotuksen lisäksi arvonlisäverolla on iso vaikutus ostovoimaan ja kotimaiseen kauppaan, hän toteaa.
Kaupan alan yrittäjyyttä on vahvistettava
Liikevaihdon kasvu viime vuonna ei näy työllisten määrän kasvuna. Kahdessa vuodessa vähittäiskaupan työllisyys on kutistunut 25[nbsp]000 työllisellä, eikä merkittävää kasvua lähivuosille näy.
Työllisyyden vähenemiseen vaikuttaa kansainvälisen ja kotimaisen kilpailun kirittämä toimintojen tehostuminen, mikä näkyy muun muassa digitalisoitumisena, automatisaationa ja ketjuuntumisena.
Taustalla on jo pitkään jatkunut kehitys, jossa yritysten määrä on pienentynyt esimerkiksi kansainvälisten ketjujen vallattua markkinoita ja jossa uusia yrityksiä on perustettu aikaisempaa vähemmän.
Kiviniemen mukaan yrittäjyyden vahvistaminen vaatii myös kaupunkikeskustojen elinvoimaisuudesta huolehtimista. Siinä kivijalkakaupoilla on tärkeä merkitys.
– Kun pääsemme ”uuteen normaaliin”, on entistä tärkeämpää, että kaupunkikeskustojen toimivuuden, saavutettavuuden ja viihtyvyyden eteen tehdään hartiavoimin töitä yrittäjyyden mahdollistamiseksi. Kauppa oli murroksessa myös Suomessa jo ennen koronaa, eikä pandemia ole muuttanut tilannetta, Kiviniemi sanoo.
