Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) selittää Iltalehdelle huomiota herättäneitä puheitaan ilmavoimien tulevasta hävittäjähankinnasta. Yrttiaho totesi keskiviikkona vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kemissä pitämässään puheessa uusien hävittäjien hankinnan vaarantavan Suomen turvallisuuden. Yrttiaho viittasi muun muassa hankinnan hintalappuun ja Venäjän esittämiin huoliin sen rajoilla tapahtuvasta varustautumisesta. Verkkouutiset kertoi Yrttiahon puheesta tässä.
– Viittasin koko ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaukseen. Se on nähdäkseni pikemminkin omiaan heikentämään Suomen turvallisuusasemaa kuin vahvistamaan sitä. Eli tosiasiallinen sotilaallinen liittoutuminen Naton ja Yhdysvaltain blokkiin. Siihen viittaan tietysti. Nämä hävittäjät ovat yksi keskeinen osa sitä politiikkaa, Yrttiaho toteaa IL:lle.
Tähän liittyvät hänen mukaansa myös EU:n Lissabonin sopimus ja isäntämaasopimus sekä sotaharjoitukset.
Johannes Yrttiaho kritisoi myös hävittäjien hankintaprosessia siitä, että se on ollut upseerien käsissä. Hänen mukaansa Suomen puolustus voitaisiin hoitaa hävittäjiä tehokkaammin muulla tavalla. Yrttiaho toteaa hävittäjien olevan ”hyökkäyssotaan soveltuvaa aseistusta”.
– Suomen puolustuksenhan pitäisi perustua edelleen sille, että kaikki tällainen kauttakulku ja muu tulee niin raskaaksi, ettei tätä aluetta voida käyttää hyökkäykseen mihinkään suuntaan. Se on uskottavan puolustuksen ydin. Nämä on enemmänkin hyökkäysaseita ja vielä hyvin kalliita sellaisia, vielä kehitysvaiheessa olevia, Yrttiaho sanoo.
Johannes Yrttiaho on kritisoinut aiemmin sekä ilmavoimien HX-hanketta että laivaston Laivue 2020-hanketta. Kesäkuussa Yrttiaho ehdotti leikkaamista molemmista hankinnoista.
HX-hankkeessa haetaan korvaajaa vuodesta 2025 käytöstä poistuvien Hornetien suorituskyvylle. Suomi on pyytänyt tarjousta 64 monitoimihävittäjästä. Hornetejakin ostettiin alun perin sama määrä. Kaikkien eduskuntapuolueiden on katsottu sitoutuneen puolustusselonteossa siihen, että Hornetien suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Lopullinen hankintapäätös tehdään vuonna 2021.
HX-hankkeen ohjelmajohtajan, kenraalimajuri (evp) Lauri Purasen mukaan Suomen turvallisuusympäristö on nyt haasteellisempi kuin vuoden 1992 Hornet-hankinnan aikaan.
– Turvallisuustilanteen muutos ei tue hävittäjämäärän vähentämistä, vaan jopa päinvastoin, Puranen totesi joulukuussa.
