Lopullinen päätös Hornetien seuraajasta tehdään vuonna 2021. / Ilmavoimat

Vasemmistoliiton kansanedustaja esittää hävittäjistä leikkaamista

Johannes Yrttiaho kyseenalaistaa Hornetien korvaajan hankintaprosessin.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esitti tiistaina eduskunnan täysistunnon puheessaan ilmavoimien HX- ja laivaston Laivue2020-hankkeista leikkaamista.

Yrttiaho on julkaissut puheensa kokonaisuudessaan blogissaan. Hän kyseenalaisti siinä myös kriteerit, joilla HX-hävittäjähankintaa tehdään.

– Tarjouskilpailussa ratkaisevaksi kriteeriksi on asetettu ns. ”suorituskyky”. Hinnan, elinkaarikustannusten, huoltovarmuuden ja teollisen yhteistyön osalta riittää sen sijaan tiettyjen kynnysarvojen täyttyminen. ”Suorituskyky” on varsin monitulkintainen käsite ja tässä tapauksessa sen sisältö on pitkälle sotilaiden määriteltävissä, Johannes Yrttiaho totesi.

Hänen mukaansa tällaiset hankintakriteerit voivat johtaa tilanteeseen, jossa hankituksi tulee kallein vaihtoehto.

– Kilpailun voi siis hävitä vaikka tarjoaisi halvemmalla ja tarjoaisi vaikkapa merkittävästi arvokkaampaa teollista yhteistyötä eli vastakauppoja.

Ilmavoimien hävittäjähankinta uhkaa Yrttiahon mukaan syrjäyttää julkisia menoja muilta sektoreilta.

– Sotilasmenojen kasvattaminen ei tuota mitään, siinä missä panostukset koulutukseen, tutkimukseen, julkiseen infrastruktuuriin ja hyvinvointipalveluihin sekä sosiaaliturvaan kasvattavat kansantalouden tuottavuutta ja bruttokansantuotetta sekä luovat hyvinvointia, hän sanoi.

Yrttiaho viittasi hallituosjelman talouden pohjaan.

– Talouden niukkuus näyttäisi olevan melko helposti ratkaistavissa, historiamme suurimmista asehankinnoista leikkaamalla.

Uskottava puolustus

HX-hankkeessa haetaan korvaajaa vuodesta 2025 käytöstä poistuvien Hornetien suorituskyvylle. Suomi on pyytänyt tarjousta 64 monitoimihävittäjästä. Hornetejakin ostettiin alun perin sama määrä. Kaikkien eduskuntapuolueiden on katsottu sitoutuneen puolustusselonteossa siihen, että Hornetien suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Lopullinen hankintapäätös tehdään vuonna 2021.

HX-hankkeen ohjelmajohtajan, kenraalimajuri (evp) Lauri Purasen mukaan Suomen turvallisuusympäristö on nyt haasteellisempi kuin vuoden 1992 Hornet-hankinnan aikaan.

– Turvallisuustilanteen muutos ei tue hävittäjämäärän vähentämistä, vaan jopa päinvastoin, Puranen totesi joulukuussa.

Purasen mukaan puolustusvoimien tehtävä on ylläpitää uskottavaa ja kriisejä ennalta ehkäisevää puolustuskykyä sekä kykyä puolustaa koko maata.

– Suomen ilmatilan puolustaminen ja muiden puolustushaarojen taistelun tukeminen edellyttää, että ilmaan on saatava kaikissa tilanteissa riittävästi koneita. Vain ilmassa olevat koneet tuottavat torjuntavoimaa, Lauri Puranen totesi.

Hävittäjän toimintasäde on noin 500 km. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa pitää kyetä operoimaan samanaikaisesti kahdessa operaatiosuunnassa.

– Yhdessä operaatiosuunnassa tarvitaan useita neljän koneen osastoja, joita pitää pystyä välillä tankkaamaan ja aseistamaan maassa. Lisäksi osa kalustosta on koko ajan pois käytöstä huoltojärjestelyjen vuoksi, Puranen muistutti.

LUE MYÖS:
Hävittäjäkauppaan yritetään vaikuttaa – ”helpoin tapa ampua koneita alas”

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt