Hallituksen tavoitteena on lisätä osaajien työperäistä maahanmuuttoa. Tavoitteeseen pääsemiseksi hallitus on luvannut tehostaa ja nopeuttaa työperusteisen oleskeluluvan käsittelyaikoja purkamalla muun muassa prosesseihin liittyviä pullonkauloja. Näin varmistetaan työperusteisten oleskelulupien nopea ja sujuva käsittely tavoitteena keskimäärin kuukauden käsittelyaika.
– Tavoitteet ovat hyviä, mutta ne eivät näy käytännössä. Yksi iso ongelma on se, että kaikkia hakijoita käsitellään samalla kaavalla. Täytyy muistaa, että turvapaikanhakija, yrittäjä ja opiskelija eivät ole samassa tilanteessa, kansanedustaja Marko Kilpi (kok.) toteaa.
– Ulkomaisen yrittäjän tulee hakea ELY-keskukselta kannattavuusharkintaselvitys, vaikka tämä selvitys näyttäisi positiivista, maahanmuuttovirasto Migrin päätökseen tällä ei ole välttämättä mitään vaikutusta. Maahanmuuttovirasto voi katsoa, että yritetään kiertää maahantulon perusteita ja päätös on kielteinen, Kilpi jatkaa.
Hänen mukaansa menettelytavatkaan eivät aina täytä hyvän hallinnon periaatteita.
- On voitu esimerkiksi kysyä hakijalta, perustuuko yritystoiminta franchise-sopimukseen, hakija on vastannut kieltävästi, eikä muuta ole nähty tarpeelliseksi kysyä. Siitä huolimatta on tehty kielteinen päätös sillä perusteella, että yrityksen tila on epäselvä. Tämä vain yhtenä esimerkkinä monista, Kilpi sanoo.
Ulkomaalaislain mukaan viranomaisen on huolehdittava asian selvittämisestä. Kilven mukaan tapausten pohjalta vaikuttaa siltä, että viranomainen ei ole huolehtinut asian selvittämisestä, eikä tilanteessa ole toteutunut hyvän hallinnon periaatteet, ei laillisuusperiaate, ei oikeudenmukaisuusperiaate, eikä yhdenvertaisuusperiaatekaan.
– Samaisen ulkomaalaislakipykälän mukaan viranomaisen on osoitettava asianosaiselle, mitä lisäselvityksiä asiassa pitää kulloinkin esittää. Tämäkään ei ole hakuprosesseissa toteutunut, Kilpi sanoo.
Hänen mukaansa kielteisiä päätöksiä on tullut myös muun muassa sillä perustella, ettei ole ollut esittää tilintarkastuskertomusta.
– Yritys on voinut olla niin nuori, ettei sitä yritykseltä lain mukaan edes vaadita ensimmäisen tilikauden jälkeen. Myös useita vuosia jo Suomessa asunut, työskennellyt ja menestyvää yritystoimintaa harjoittanut ulkomaalainen saattaa saada yllättäen päätöksen, jossa henkilöltä evätäänkin maassaoloedellytykset, koska esimerkiksi yhtenä kuukautena saanut lomasta johtuen alhaisempaa palkkaa, mutta muuten reilusti täyttää toimeentuloedellytykset, Kilpi sanoo.
Kilpi toteaa, että tällä hetkellä maahanmuuttoviraston päätökset pohjautuvat liian paljon virkamieskohtaiseen harkintaan, eikä yhtenäisiä, selkeitä menetelmiä ole.
– Hakemusten käsittelyajaksi luvataan neljä kuukautta, mutta todellisuudessa käsittely kestää jopa yli vuoden. Sinä aikana hakija ei saa tehdä töitä. Hakija on elettävä tuo aika yhteiskunnan varassa, joka katetaan verovaroin, Kilpi sanoo.
Työperäisten maahanmuuttajien hakemuksia käsittelee kolme tahoa – Maahanmuuttovirasto, ELY-keskus ja useasti myös Business Finland. Kilven mukaan vaikuttaa vahvasti siltä, että nämä tahot eivät kommunikoi keskenään, vaan tekevät toisistaan riippumattomia päätöksiä.
– Business Finland saattaa todeta yritystoiminnan elinkelpoiseksi, ELY-keskus voi tulkita yritystoiminnan kannattavaksi, mutta Migri saattaa evätä monellakin perusteella yrittäjien ja työntekijöiden maassaoloedellytykset eikä näitä perusteita voi ennakoida. Tarvitsemme selkeät kriteerit, joissa tulee toteutua tasavertaisuus, kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus, Kilpi toteaa.
Hän teki asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle.
