EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo, että Suomen ei kannat tuijottaa pelkästään EU-nettomaksuosuutta, vaan myös sitä, mitä EU-jäsenmaksulla saa.
– Kysymys on siitä, mitä lisäarvoa yhteinen budjetti tuo. Jos budjetti ei tuo lisäarvoa, sitä ei tarvita, hän sanoi perjantaina Helsingissä.
Nettomaksuosuus tarkoittaa EU-jäsenmaksujen ja erilaisina EU-tukina saatujen tulojen erotusta. Erotus vaihtelee vuosittain, mutta esimerkiksi vuonna 2016 Suomi oli nettomaksaja noin 294 miljoonan euron summalla.
Katainen muistuttaa, että esimerkiksi EU:n Horisontti 2020 -ohjelma on maailman suurin tutkimusohjelma. Hänen mukaansa sen hyödyt Suomelle ovat kiistattomat.
– EU satsaa tutkimukseen ja innovaatioihin. Eurooppalainen lisäarvo on erittäin suuri.
Opiskelijoiden ja tutkijoiden Erasmus-vaihto-ohjelma on Kataisen mukaan toinen kansalaisia hyödyttävä järjestelmä. Vuonna 2015 Erasmukseen osallistui 678 000 eurooppalaista.
– Jokainen, joka menee Erasmukseen, saa siitä jotakin, on se sitten kielitaitoa, kulttuuria tai avara maailmankatsomus, Katainen kehuu.
EU valmistelee parhaillaan unionin budjettia vuoden 2020 jälkeiselle ajalle.
EU-komissio ehdottaa esimerkiksi Erasmus-ohjelman rahoituksen kaksinkertaistamista ja Horisontin rahoituksen kasvattamista. Lisäksi EU aikoo käyttää rahaa puolustuksen kehittämiseksi ja rajavalvonnan parantamiseksi.
– EU:n lisäarvo on, että säästämme rahaa mutta saamme lisää turvallisuutta, Katainen toteaa.
Hän puhui Helsingissä EU-parlamentin tilaisuudessa, jossa Eurooppa-ministeri Sampo Terho (sin.) kertoi maan hallituksen näkemyksen EU-budjetista. Hallituksen mielestä EU-budjettia tulee leikata, mutta samaan aikaan Suomen saamia maataloustukia tulee korottaa.
Terho sanoo, että koska kotimaassa hallitus vaatii budjettikuria ja velaksi elämisen lopettamista, täytyy EU:nkin olla valmis kutistamaan budjettia. Hän sanoo, että siniset on antanut muille hallituspuolueille periksi linjanvedossa.
– Sinisten linja olisi ollut vielä tiukempi.
EU-parlamentaarikko Nils Torvalds (r.) epäili Terhon laskutaitoja. Hän sanoi, että samaan aikaan ei voi sekä pienentää että suurentaa.
– Maatalousbudjetin osuus on nyt 37 prosenttia. Miten voidaan sekä ylläpitää että leikata? Torvalds kyseli.
Torvalds tuskaili sitä, että Terho tuijottaa vain nettomaksuosuutta.
– On huolestuttavaa, että keskustelu on tällä tasolla.
EU-parlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) arvioi, että Suomi tekee itselleen vahinkoa, kun se vaatii EU-budjettileikkauksia.
– Hallituksen palikat ovat hujan hajan. Tämä ei palvele isänmaan etua.
Terho vastasi, että Sarvamaa ei pysty hillitsemään ”federalistista temperamenttiaan”. Hänen mukaansa hallituksen linja on sama kuin muiden Pohjoismaiden: EU-budjettia pitää kutistaa.
Todellisuudessa hallituksen linja ei ole aivan yhtä jyrkkä kuin esimerkiksi Ruotsin. Ruotsi vaatii, että EU-budjetti on korkeintaan yhden prosentin jäsenmaiden bruttokansantuotteesta. Suomi ei ole sitoutunut tähän vaatimukseen, vaan on ilmoittanut olevansa valmis joustamaan leikkaustavoitteestaan.
