Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaisen mukaan Suomi voi olla tiellä, joka vie pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) vielä luottoluokittajien ja jopa rahoittajien pakeille.
– Niinkin voi käydä, että Kulmuni ja Marin keskustelevat vielä urallaan luottoluokittajien kanssa, ties vaikka rahoittajienkin, Vartiainen tviittaa.
– Ja silloin vakiovastaus ”lällällää, Kokoomus käyttäisi vielä enemmän rahaa” ei ehkä enää riitäkään. Voi olla pahakin palaveri, hän povaa.
Suomen rakenteelliset ongelmat ja heikkenevät talousnäkymät ovat olleet esillä luottoluokittajien arvioissa jo ennen koronakriisiä.
Kylmä suihku tuli jo tammikuussa, kun luottoluokittaja Fitch heikensi Suomen näkymiä arviossaan myönteisistä vakaiksi tammikuussa. Luottoluokitus pidettiin kuitenkin vielä tasolla AA+. Ratkaisun taustalla olivat heikentyneet talousnäkymät ja rakenteellisten uudistusten puute. Fitch oli kohentanut Suomen näkymät vakaista myönteisiksi 2018. Tänä vuonna arviossa tuli siis takapakkia.
Saksalainen luottoluokittaja Scope Ratings varoitti tammikuussa Suomea uhkaavista vaikeuksista. Suomen ongelmia kuvattiin erityisen vaikeiksi kehnon väestöennusteen ja raskaan verotuksen takia.
Arviossa Marinin hallitusta kehotettiin tekemään uudistuksia, joilla puututaan työmarkkinoiden jäykkyyksiin ja parannetaan sosiaaliturvan tarjonnan tehokkuutta. Työllisyyttä tulisi nostaa ja kustannuskilpailukyky pitäisi säilyttää.
Ennätysvelat
Marinin hallituksen päättämän ennätyksellisen 5,5 miljardin euron lisäbudjetin on arvosteltu kasvattavan julkista sektoria todellisen elvytyksen sijaan.
Oppositio on vaatinut hallitukselta työllisyystoimia, jotta valtavat menonlisäykset voitaisiin kattaa. Lisäbudjetti merkitsee, että valtion nettolainanotto nousee tänä vuonna peräti 18,8 miljardiin euroon.
Pääministeri Sanna Marin sanoi torstaina eduskunnassa, ettei nyt ole kuitenkaan vielä aika etsiä tulonlisäyksiä.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju on varoittanut hallituksen ottaneen lisäbudjetilla riskin. Hän luonnehti lisäbudjettia hallituksen ”pahimmaksi virheeksi tähän saakka”.
Nyt otetaan riski siitä, että menoja joudutaan lisäämään ensi vuonna vielä enemmän. Jos koronakriisi jatkuukin, meillä on ensi vuonna edessä vielä voimakkaampi oikea elvytys ja nyt lisättyjen menojen aiheuttama taakka.
Ekonomisti Kangasharjun mukaan oikeaoppinen elvytys on kysynnän määräaikaista tukemista julkisin varoin silloin, kun yksityinen kysyntä tilapaisesti hidastuu.
– Lisäbudjettiin on kuitenkin lisätty myös paljon pysyväisluonteisia menolisäyksiä terveys- ja sosiaalipalveluihin, sosiaaliturvaan, koulutukseen ja oikeuslaitokseenkin. Menolisäyksiä on helppo perustella Hetemäen, Vihriälän ja tutkijoiden exit-työryhmien lanseeraamalla jälleenrakennuksen tarpeella, hän kirjoitti Etlan kolumnissaan.
Siinä missä Suomessa on kasvatettu julkista sektoria, päätettiin esimerkiksi Saksan valtavassa elvytyspaketissa merkittävästä arvonlisäveron alennuksesta ja kertaluontoisesta suorasta tuesta kaikille maan lapsiperheille.
