Eduskunnan kyselytunnilla koettiin värikäs keskustelu hallituksen ennätysmäisen isosta lisäbudjetista. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen totesi otettavan yli 7000 euroa uutta velkaa jokaista suomalaista työssäkäyvää kohden – vanhan velan päälle.
Kai Mykkänen siteerasi keskustan kollegaansa Antti Kurvista. Tämä sanoi, että ”mehän ollaan nyt tilanteessa, että koko kevät on höylätty luottokorttia, niin syksyllä sen maksun aika tulee”.
– Juuri näin, Kurvinen. Ja maksun suhteen meillä on kaksi vaihtoehtoa. Joko rajut veronkorotukset, tai työssäkäyvien määrän nostaminen pysyvästi sadoilla tuhansilla, siis Ruotsin tason tuntumaan. Lyhytaikainen elvytystyöpaikka ei riitä, vaan pysyvästi rakenteellinen työttömyys alas, Kai Mykkänen sanoi.
– Elvytys on paikallaan, mutta se tarvitsee kaverikseen heti aidon työllisyysjulistuksen, jolla lasku kuitataan ilman veronkorotuksia.
Mykkänen kysyi valtiovarainministeriltä, onko oikein saattaa Suomi ennätysnopean velkaantumisen tielle ilman päätöksiä, joilla Suomessa olisi pysyvästi ainakin 100 000 työssä käyvää enemmän.
Valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni vastasi Kai Mykkäselle.
– Tämä elvytyslisätalousarvio on tehty hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Toivon totisesti, ettei yksikään hallitus joudu enää tämän kaltaisissa olosuhteissa toimimaan, että maassa on poikkeusolot. Olemme joutuneet kannattelemaan yrityksiä muutaman kuukauden, tukemaan, antamaan sinne tukea ja turvaa, Katri Kulmuni sanoi.
– Olemme siinä joten kuten onnistuneet. Työllisyys on pystynyt avautumaan hieman jälleen, kun olemme päässeet rajoituksista hieman erilleen, joten se virus ja pandemia on edelleenkin kaiken pohjalla.
– Emmehän me normaalioloissa voisi tämän kaltaista tilannetta nähdä. Jossa kehys, se kuuluisa menosääntö, ei olisi voimassa, Kulmuni totesi.
Hänen mukaansa elvytykseen rahan laittamisesta seuraa se, että ”meidän täytyy myös pystyä tasapainottamaan tilannetta”. Kulmunin mukaan onkin välttämätön asia, että hallitus on päättänyt linjata työllisyystavoitteen nostamisesta.
– Emme selviä talouden tasapainoisesta jälleenrakennuksesta ilman, että meidän työllisyysasteemme nousee.
Käsi kädessä
Kokoomuksen Kai Mykkänen huomautti, että ”työllisyystavoitteen asettaminen” hallituksen elokuun budjettiriihessä on eri asia kuin kokoomuksen vaatimus.
– Me puhumme siitä, että käsi kädessä menolisäysten kanssa täytyy tehdä ne päätökset, joilla sadat tuhannet työsuhteet tulevat pysyviksi ja rakenteellinen työttömyys laskee, Mykkänen sanoi Kulmunille.
– Olisi nyt vähintään se uusi tavoite lukittu tänään, ja vielä pitänyt ne päätöksetkin tehdä, hän toivoi.
Mykkäsen mukaan hallitusohjelmassa luvattiin, että he eivät tee pysyviä menolisäyksiä ennen päätöksiä lisätuloista. Nyt tulopäätöksiä ei kuultu yhtäkään.
– Syksyllä asetitte sentään seitsemän työryhmää työllisyyttä valmistelemaan.
– Rehellisesti katsoen: teillä ei ole enää varaa yhteenkään Säätytalon kokoukseen, jossa ei tule niitä päätöksiä, joilla työsuhteita tulee satoja tuhansia lisää, Mykkänen syytti.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi, ettei nyt voi unohtua tilanne, jossa olemme.
– Ei nyt ole aika etsiä esimerkiksi sellaisia tulolisäyksiä vaikkapa verotuksen kautta tähän tilanteeseen, jossa me olemme kärsineet erittäin voimakkaasti taloudessa. Vaan nyt on aika etsiä kasvua ja elpymistä niin, että pääsemme tästä kriisistä ulos, Sanna Marin sanoi.
– Mutta on aivan selvää myös se, että pidemmällä aikavälillä meidän pitää löytää tulolisäyksiä. Toivottavasti mahdollisimman iso osa tästä kokonaisuudesta tulee työllisyyden kohenemisen kautta, sitä kautta että vahvistamme suomalaista osaamista, koulutusta, saamme aikaan investointeja, kannustamme yksityistä sektoria investoimaan myös tukemalla sitä valtion taholta, hän jatkoi.
– Iso osahan näistä on nimenomaisesti elinkeinoelämän toimintakykyä ylläpitävää ja tukevaa toimintaa. Mutta kyllä me tarvitsemme myös rakenteellisia uudistuksia ja hallitus on niihin sitoutunut.
Sosialismin marssi
Kokoomuksen Petteri Orpo vaati, että suunnitelmaan talouden elvyttämisestä täytyy saada elvytys, rakenteelliset toimet, työllisyystoimet ja säästeliäisyys. Hän peräänkuulutti kokonaisvaltaista näkemystä.
– Se myös antaa oikeutuksen sille, että te käytätte näin valtavan määrän rahoja! Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna julkisen sektorin koko kasvaa prosenttiyksikköjä, Petteri Orpo syytti.
– Tätä sosialismin marssia ei näköjään pysty pysäyttämään edes keskustapuolue, Orpo heitti.
– Te iloitsette siitä, että nyt rahanmenoa lisätään. Tehkää suunnitelma, tuokaa se meille – otetaan tilanne haltuun.
Pääministeri Sanna Marin vastasi, että ”työ on jo käynnissä”.
– Ja voin, edustaja Orpo, teille todeta että ennen juhannusta hallitus tulee käymään läpi Hetemäen työryhmän raportin ja esitysten pohjalta sen jälleenrakennuspolun, jonka Suomi tarvitsee tästä kriisistä ulos, Marin sanoi.
