EU-maiden valtionjohto aloittaa tänään torstaina Brysselissä kaksipäiväisen huippukokouksensa. Kokouksen ehdoton ykkösaihe on unionin tulevaisuus. Brexitin jälkeinen yhtenäisyys ja myötätuuli halutaan käyttää hyväksi.
Neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on keskustellut jokaisen jäsenmaan kanssa ja laatinut työsuunnitelman eli ”Leaders Agendan” EU:n kehittämisestä.
– Se on nokkela tapa koota eri jäsenmaiden ehdotukset yhteen tiekartaksi, jota EU- maiden johto voi nyt seurata, kuvailee Martens Centre -tutkimuskeskuksen EU-tutkija Federico Reho Verkkouutisille.
Macron valokeilassa
Tiekartta on linjassa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin esittämien ideoiden kanssa, mutta tutkija huomauttaa, että mukana on myös Tuskin alleviivaama yhtenäisyys ja aiemmin sovitut periaatteet.
Yksi EU:n suurimmista ongelmista on päätöksenteon hitaus. Työsuunnitelmassa esitetään muun muassa huippukokousten ja epävirallisten tapaamisten tuntuvaa lisäystä. Kun johtajat tapaavat keskenään ilman virkamieskoneistoa, kollektiivisen paineen toivotaan saavan erimielisyydet sulamaan nopeammalla tahdilla.
Reho huomauttaa, että poliittinen tilanne on epätavallinen. Kaikki etenemispäätökset vaativat Saksan ja Ranskan tuen. Vahvalla mandaatilla varustettu Macron yrittää nyt kaikin tavoin täyttää tilan odotellessaan Saksan muodostavan hallituksen liittokansleri Angela Merkelin johdolla. Sitten nuijitaan päätöksiä.
– Mutta suurten muutosten, kuten budjetin ja euroalueen valtiovarainministerin suhteen, joudutaan odottamaan vuoden 2019 vaaleja.
Huippukokouksessa onkin tarkoitus sopia vasta metodeista, joilla unionia viedään eteenpäin, ei itse sisällöstä.
Suomelle sopiva suunnitelma
Suomelle suunnitelmat sopivat. Nyt osa jäsenmaista puhuu pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kokouspöydässä asioista parin kuukauden ja toiset kymmenen vuoden aikajänteellä. Jatkossa nämä saadaan erotettua.
Sipilä kiittelee, että jäsenmaiden johdolle annetaan enemmän aikaa puhua pidemmän aikavälin visiosta.
– Olemme satasella Tuskin takana. Kun pääsemme yhteisymmärrykseen pidemmän aikavälin tavoitteista, on helpompi sopia käytännön lakiesitysten ongelmakohdista, totesi Sipilä Verkkouutisille juuri kokouksen alla Brysselissä.
Suomelle on tärkeää, että EU-maat keskittyvät keskeisiin kysymyksiin kuten Euroopan turvallisuuden parantamiseen, puolustukseen sekä talous- ja rahaliiton kehittämiseen. Pienelle maalle on tärkeää, että kaikki jäsenmaat ovat läsnä kokouspöydässä.
Viime aikaiset suurten jäsenmaiden omat huippukokoukset ovat huolestuttava trendi. Työsuunnitelmassa linjataan, että monitahtinen eteneminen on mahdollista vain silloin, ratkaisua on tuloksetta ensin yritetty kaikkien jäsenmaiden kesken.
Usea maa vailla hallitusta
Kokouksessa on määrä linjata myös maahanmuutosta, digitaalisista sisämarkkinoista ja puolustuksesta. Työillallisella EU-johtajat käsittelevät ulkopoliittisia kysymyksiä. Asialistalla on muun muassa Iranin, Pohjois-Korean ja Turkin tilanne.
Kokous jatkuu perjantaina työaamiaisella, jonka aiheena on Euroopan tulevaisuus. Sen jälkeen 27 jäsenmaan johtajat kokoontuvat vielä käsittelemään Britannian eroprosessia.
Saksan lisäksi poikkeuksellisen moni EU-maa on parhaillaan viime aikaisten vaalien takia vailla hallitusta. Tilanne heikentänee maiden linjauksia.
