Ihmisoikeusjärjestön mukaan Kiina on vienyt Tiibetin uskonnollisia johtajia uudelleen koulutettaviksi leireille. Niissä heitä yritetään pakottaa omaksumaan Kiinan näkemykset siitä, miten seuraava hengellinen johtaja Dalai Lama tulisi valita.
HRW arvostelee Kiinaa massiivisten pidätysten politiikasta ja brutaalista sorrosta Tiibetin ohella myös uiguurien Xinjiangissa ja Hong Kongissa. Järjestön mukaan kiristyvä ihmisten valvonta, manipulaatio ja pyrkimys kulttuuristen ja uskonnollisten perinteiden tuhoamiseen ovat tulleet normaaliksi osaksi Kiinan politiikkaa.
Raportti listaa lukuisia raakoja ihmisoikeuksien loukkauksia Tiibetissä viime vuonna. Kiinan viranomaiset pidättivät ja kiduttivat tiibetiläisiä, jotka uskalsivat puhua taloudellisten ja kulttuuristen oikeuksiensa puolesta.
Myös Qinghain alueella tapahtuneita maiden ryöstöjä tuodaan esiin. Ihmisiä, jotka puolustivat oikeuksiaan sukujensa ikiaikaisten palstojen viljelyyn pakkolunastusta vastaan, tuomittiin vankeuteen.
Buddhalaiset munkit ja nunnat ovat joutuneet yhä kovemmin kohdelluiksi. Viranomaiset tuhosivat Yachen Garin luostarin ja veivät sieltä karkotetut nunnat ja munkit ideologiselle uudelleenkoulutusleirille.
Kiinan armeijan 1950-luvun alussa valloittamalle Tiibetille on Kiinan perustuslaissa taattu autonominen asema.
Tästä huolimatta tiibetiläisiä pakotetaan todistamaan ”kunnon kiinalaisuutensa” erilaisissa toistuvissa testeissä. Niissä uskonnollisia johtohahmoja painostetaan suostumaan siihen, että seuraava Dalai Lama valitaan Kiinan ohjeiden mukaan.
Kiinan painostus on koventunut erityisesti vuonna 2008 järjestettyjen Pekingin olympialaisten jälkeen. Kisat saadakseen Kiinan piti luvata pyrkivänsä sovintoon tiibetiläisten kanssa, mutta kisavieraiden poistuttua maasta ääni kellossa vaihtui täysin.
Lähes 200 tiibetiläisen lasketaan tehneen polttoitsemurhan painostuskampanjan alettua.
Horjuttaa koko ihmisoikeusjärjestelmää
Genevessa tiibetiläisiä maailmanjärjestö YK:n toimielimissä edustava Thinlay Chukki sanoo Kiinan pyrkivän heikentämään koko maailmanlaajuista ihmisoikeuksia koskevien säädösten järjestelmää.
Chukki toteaa ihmiosoikeuksien toteutumista maailmassa parantaneen järjestelmän olevan vuosikymmenten kovan työn tulos. Siksi hänen mielestään Kiinan politiikkaa pitää vastustaa näkyvästi.
HRW:n johtaja Kenneth Roth sanoo Kiinan saavan politiikalleen tukea muista maailman autoritaarisista valtioista ja pyrkivän tuen hankkimiseen myös taloudellista tukea varsinkin köyhemmille maille antamalla. Rothin mielestä tämän politiikan kyseenalaistaminen on erittäin tärkeä ja kiireellinen tehtävä, koska se on uhka koko ihmiskunnan paremmalle tulevaisuudelle.
HRW:n mukaan Kiinan nykypolitiikan vastustaminen auttaa myös kiinalaisia itseään, koska sillä tavoin voidaan vähentää heihin kohdistuvaa oman hallituksensa mielivaltaista kohtelua.
Raportissa todetaan yhdeksi keskeiseksi Kiinan autoritaarisen politiikan syyksi se, että maata hallitseva kommunistinen puolue pelkää vapauden sallimisen olevan uhka sen hallitsevalle asemalle. Siksi Kiina on erityisesti kuluneella vuosikymmenellä alkanut rakentamaan yhä orwellilaisempia piirteitä saavaa korkean teknologian massiivista ja totaalista valvontajärjestelmää.
Tiibetin maanpakolaishallinnon parlamentaarinen delegaatio vieraili äskettäin Taiwanissa viemässä Intiasta käsin toimivan hallinnon presidentin Lobsang Sangayn onnittelut Taiwanissa uudelle kaudelle valitulle Kiina-kriittiselle presidentille Tsai Ing-weinille.
Tiibetiläisten hengellinen johtaja Dalai Lama on useasti vieraillut Taiwanissa, mutta vuodesta 2016 lähtien Kiina on onnistunut estämään vierailun.
Nyt maanpakolaishallinto toivoo, että autonomian ja demokratian luomista Tiibetiin tukenut Taiwan voisi tukea tiibetiläisiä myös palauttamalla Dalai Laman vierailukäytännöt entiselleen.
