Vielä kaksi kuukautta sitten Japanin arvioitiin kulkevan kohti pahaa koronakriisiä. Maassa todettiin tuolloin pahimmilaan yli 26[nbsp]000 koronatartuntaa päivässä ja aalto oli moninkertaisesti pahempi kuin neljä aiempaa. Sairaaloiden kuormitus nousi valtavaksi ja tuhannet sairastuneet joutuivat kärsimään taudin kodeissaan – ja jopa menehtymään ilman hoitoa.
Sitten tapahtui jotakin hämmästyttävää.
Epidemia taittui valtavalla nopeudella vaikka Japanissa ei säädetty lisää merkittäviä rajoituksia tai tehty oikein muitakaan uusia terveysturvallisuustoimia.
Tartuntakäyrän muutos on varsin jyrkkä. Elokuun lopulla päivittäisiä tartuntoja todettiin enimmillään noin 25[nbsp]000. Pari viikkoa myöhemmin uusien tapausten määrä oli syöksynyt vain noin 7[nbsp]000 tartuntaan päivässä ja nyt tartuntoja todetaan päivittäin enää vain noin 500.
Esimerkiksi pääkaupunki Tokiossa todettiin viime viikon maanantaina vain 49 tartuntaa. Japan Timesin mukaan luku on matalin sitten viime vuoden kesäkuun. Vielä elokuun puolivälissä Tokiossa todettiin liki 6[nbsp]000 koronatapausta päivässä.
Jutun alta löytyvä kuvaaja tartunnoista miljoonaa asukasta kohden näyttää, kuinka virus käytännössä katosi väestöstä verrattain lyhyessä ajassa.
Nyt Japani on purkanut puoli vuotta kestäneen hätätilan ja yhteiskuntaa avataan pikkuhiljaa.
Asiantuntijat ihmeissään
Koronakäännettä on kummeksuttu, eikä sille ole asiantuntijoiden mukaan yhtä selkeää syytä.
The Guardianin luonnehtii Japania nyt koronan ”yllättäväksi menestystarinaksi”. Jutun mukaan suurimpina tekijöinä on pidetty hitaan alun jälkeen hyvin edennyttä rokotuskampanjaa ja kattavaa maskinkäyttöä. Siinä missä monissa muissa maissa on luovuttu maskeista, ovat japanilaiset pitäneet ne visusti kasvoillaan. Yli 75 prosenttia japanilaisista on saanut ainakin yhden annoksen ja 66 prosenttia molemmat rokotteet.
Loppukesän valtava koronapiikki saattoi myös saada vauhtia Tokion olympialaisista. Vaikka kisat järjestettiinkin ilman yleisöä, saivat ne ihmiset kokoontumaan suurempiin ryhmiin ja esimerkiksi ruokailemaan enemmän yhdessä.
Tätä mieltä on esimerkiksi Kioton yliopiston epidemiologi ja Japanin hallituksen neuvonantaja Hiroshi Nishiura.
– Tapaamme loma-aikaan ihmisiä, joita näemme muuten harvemmin, hän pohtii.
Lontoon King’s Collegen kansanterveyslaitoksen entinen johtaja Kenji Shibuya epäilee aallon johtuneen pääasiassa ihmisten liikkeistä.
– [Leviämisen] moottorina on pääasiassa kausivaihtelu, jota seurasivat rokotukset ja ehkä jotkin sellaiset viruksen ominaisuudet, joita emme vielä tunne, hän pohtii käänteestä.
