Verkkouutiset

Jäitä kypärään työllisyyskokeilujen arvioinneissa

BLOGI

Eri puolella Suomea on käynnissä paikallisia työllisyyskokeiluja.
Mauri Kotamäki
Mauri Kotamäki
Finnveran pääekonomisti, VTT
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

On väitetty, että ne ovat hyvin toimivia, vaikutukset ovat merkittäviä ja pahimmassa tapauksessa kokeilujen loputtua työttömät putoavat tyhjän päälle. Kokeilut ovat siis pelkkää priimaa.

Hallitusta on vaadittu ottamaan kokeiluissa käytettyjä menettelyjä välittömästi käyttöön. Muiden muassa Tampereen pormestari Lauri Lyly totesi HS:n haastattelussa, että ”Herää kysymys, miksi pilotoitiin, jos hyviä tuloksia ja käytäntöjä ei ole mahdollista jatkaa”.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskisen mukaan alueelliset kokeilut ovat runsaassa vuodessa tuottaneet 10[nbsp]000 työpaikkaa kaikkein vaikeimmin työllistyville sekä miljoonaluokan säästöt työttömyysturvamenoissa. En tiedä mihin Koskisen viittaama laskelma perustuu, mutta minulle saa oikein mielellään lähettää taustalla olevan laskelman tarkemmat yksityiskohdat.

Joskus käy niin, että kun jokin asia tuntuu oikein hyvältä ja sitä toistetaan riittävän monta kertaa, niin siitä tulee yleinen totuus. Tässä yhteydessä on vähän käynyt niin. Kerrataanpa siis muutama perusasia liittyen hallituksen alueellisiin kokeiluihin.

Kokeilu on kokeilu

Kokeiluille ominaista on se, että sillä on ajallinen alkupiste ja päätepiste. Tällä aikavälillä jotain tiettyä asiaa kokeillaan. Kokeilua seuraa jälkikäteisarviointi, jonka keskeiset kohdat olisi syytä yksityiskohtaisesti dokumentoida jo ennen kokeilun alkamista. Yhtä kaikki jokaista kokeilua seuraa jälkikäteisarviointi.

Kuntien, myös esimerkiksi Tampereen, tiedossa on alusta lähtien ollut, että kokeilu loppuu tämän vuoden lopussa.

Kokeilun loppumisen jälkeen kokeilu arvioidaan. Arvion perusteella toivottavasti on mahdollista tehdä päätelmiä siitä, onko kokeilun tavoitteet saavutettu ja kuinka kustannustehokas kokeilu on verrattuna vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin. Näillä näkymin alueellisia kokeilujen ensimmäisiä tuloksia saadaan joskus ensi vuoden puolella.

Siitä huolimatta ilmeisesti joku on jo päättänyt, että esimerkiksi Tampereen työllisyyskokeilun vaikutus on kauttaaltaan positiivinen. Vaikka juuri todettiin, ettei kokeilu edes ole vielä loppu eikä siten varsinkaan vaikutusarviointia ole vielä tehty!

Ei se kokeilujen arviointi näin toimi.

Miksi kokeilut on jo julistettu menestykseksi?

Työministeri Jari Lindströmin mukaan Pirkanmaan kokeilussa lähes 80 TE-toimiston virkamiestä siirtyi kunnan palvelukseen. En tiedä tarkkoja summia, mutta aika helppoa on laskea, että puhutaan pelkästään vuositasolla useiden kymmenien miljoonien eurojen satsauksesta ja siis oikeastaan kuntien resurssien lisäyksestä.

Ei liene yllättävää, että kunnat kannattavat voimallisesti kokeilujen jatkamista ja arvaan: mieluiten valtion rahalla.

Tästä päästään yhteen tärkeään sääntöön kokeilujen tekemisessä. Vaikutusarviointi tulee tehdä mahdollisimman riippumattoman tahon toimesta. Esimerkiksi Tampereen kaupunki tai Pirkanmaan maakunta ei sellainen ole, kun arvioidaan kyseisen alueen kokeilua.

Liian läheisesti kokeilun piirissä olevat saattavat nähdä kokeilun vain omasta näkövinkkelistään. Monelle itse tehty on sitä parasta hyvää. Se nyt ei välttämättä ole kovinkaan hyvä tai ainakaan puolueeton arvio ja siksi on olemassa tutkijoita, jotka noudattavat tutkijan etiikkaa ja joilla on kyky ja välineet tehdä vaikutusarviointeja.

Vielä pari näkökulmaa, jonka takia en lähtisi julistamaan vielä tässä vaiheessa yhtäkään kokeilua yksiselitteiseksi menestystarinaksi.

  1. Työllisyys on kohentunut koko maassa – ei pelkästään kokeilualueilla. Kuinka suhdannetilanteen paraneminen on huomioitu tässä vaiheessa mutuilluissa arvioissa? Mistä tiedetään, että Tampereen työllisyyden kohentuminen on seurausta nimenomaan kokeiluista eikä suhdanteen kääntymisestä tai jostain kolmannesta tekijästä?
  2. Alueellisiin kokeiluihin on tehty merkittäviä rahallisia panostuksia. Kenellekään ei toivottavasti tule yllätyksenä se, että usein satsaamalla lisää resursseja saadaan myös positiivisen suuntaisia tuloksia. Olennaista on se, kuinka kustannustehokkaita toimenpiteet ovat. Julkisen vallan tehtävä on kohdentaa niukat julkiset resurssit mahdollisimman tehokkaasti kilpailevien hyvien kohteiden välillä.

Loppuun sanottakoon, etten missään nimessä väitä, etteikö vaikkapa Pirkanmaan työllisyyskokeilulla voisi olla positiivisia vaikutuksia. Kovasti toivon, että positiivisia vaikutuksia löytyy ja uuden tiedon avulla pystytään kehittämään työvoimahallintoa oikeaan suuntaan.

Mutta tutkijan näkökulmasta kesken kokeilun tehdyt julistukset toimivuudesta tai toimimattomuudesta ovat lähinnä haitallisia. Se ei ole tutkimusperustaista päätöksentekoa.

Tutkimusperustainen päätöksenteko on sellaista, jossa ensin tutkitaan ja sitten tehdään päätökset. Olen sellaisen toiminnan vankka kannattaja.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)