Koronapandemia on korostanut YK:n ja sen alaisten järjestöjen, kuten Maailman terveysjärjestö WHO:n merkitystä, toteaa kansanedustaja ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Jaana Pelkonen (kok.). Lauantaina vietetään maailmanlaajuisesti YK:n päivää.
Maailman valtioiden yhteistyö tarvitsee puolustajia, Pelkonen korostaa.
– Kehittyvissä maissa köyhyys ja epätasa-arvo ovat koronakriisin myötä lisääntyneet. On huolestuttavaa, että erityisesti tyttöjen mahdollisuus koulunkäyntiin on entisestään vähentynyt. YK:ta tarvitaan enemmän kuin koskaan aiemmin, Pelkonen sanoo tiedotteessaan.
Kriisit kasvattavat perheväkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön riskiä, ja tyttöjen ja naisten on entistä vaikeampaa saada suojelua. Lapsiavioliittojen ja varhaisten raskauksien määrä on lisääntynyt, Pelkonen toteaa.
– YK:n pitää huomioida koronaviruksen vaikutukset naisten ja tyttöjen asemaan. Suomi on kansainvälisesti tunnettu tasa-arvon puolestapuhujana. Suomen on entistä enemmän käytettävä mainettaan hyväksi edistääkseen tyttöjen ja naisten aseman parantamista maailmalla.
Kokoomusedustaja muistuttaa koronaviruksen vaikutusten olevan erityisen vakavia konfliktialueilla, joissa ihmisoikeudet ovat jo muutenkin hauraalla tasolla. Konfliktit ovat koronan myötä kärjistyneet.
– YK syntyi tarpeesta luoda valtioiden välinen yhteistyöelin, jotta suursotia voitaisiin ehkäistä ennalta ja rauhaa edistää ympäri maailmaa. Tarve on edelleen ajankohtainen ja siksi on olennaista, että YK nauttii jäsenvaltioidensa luottamusta ja tukea, Pelkonen toteaa.
Tällä hetkellä näin ei Pelkosen mukaan kuitenkaan ole. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ilmoitti keväällä katkaisevansa WHO:n rahoituksen. Trumpin kaudella Yhdysvallat on vetäytynyt muun muassa YK:n ihmisoikeusneuvostosta, kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestöstä Unescosta, Pariisin ilmastosopimuksesta ja Iranin ydinsulkusopimuksesta.
– Sekä suurvallat että muut toimijat ovat nakertaneet YK:n toimintakykyä ja vaikutusvaltaa. Monenkeskinen järjestelmä tarvitsee puolustajia. Kokoomus lähtee siitä, että YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen toimintakykyä sekä Suomen asemaa YK:ssa on vahvistettava, Pelkonen sanoo.
