Suomen siirryttyä kevään valmiuslakien jälkeen normaalioloihin, on vastuu koronarajoitusten toimeenpanosta siirtynyt hallitukselta pitkälti alueellisille viranomaisille. Näin kertoi sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Tuija Kumpulainen viime viikolla tiedotustilaisuudessa. Valtioneuvoston päätöksellä rajoitetaan enää ravintoloiden toimintaa ja rajaliikennettä.
Ilta-Sanomien mukaan kunnat, sairaanhoitopiirit ja aluehallintavirastot ovat joutuneet täysin uuden tilanteen eteen, eikä siirtymä ole käynyt kivuttomasti. Samalla, kun sosiaali- ja terveysministeriö STM on ihmetellyt alueellisten viranomaisten hitautta rajoitusten asettamisessa, moititaan kentällä STM:ää ja valtioneuvostoa epäselvästä viestinnästä.
– Olennainen kysymys on se, että jos sälytetään vastuuta alueellisille ryhmille, niin täytyisi olla kristallinkirkasta, mihin kunkin viranomaisen valtuudet riittävät, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä.
Nyt tämä ei hänen mukaansa ole täysin selvää. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (avi) ylijohtajan Marko Pukkisen mukaan osa ministereistä on käyttänyt vaihtelevasti termiä ”aluehallintoviranomainen” puhuessaan aveista, sairaanhoitopiireistä ja jopa kunnan tartuntatautiviranomaisista.
Syyskuun 15. päivä STM lähetti kentälle ohjauskirjeen, jossa toivottiin erillisten koordinaatioryhmien, koronanyrkkien perustamista, sillä ne antaisivat tukevamman jalustan rajoitustoimien harkintaan.
Nyt kaikkiin Suomen 21 sairaanhoitopiiriin onkin perustettu omat koronanyrkkinsä, jotka alkavat vähitellen olla toimintakykyisiä, ja niille alkaa olla selvää, mitä ryhmiltä odotetaan ja mihin niiden valtuudet riittävät. Ryhmien tehtävänä on ylläpitää alueen tilannekuvan ja päättää mahdollisista rajoitussuosituksista ja -toimista.
Mutta miksi vasta nyt? Tilanteessa, jossa osassa Suomea ollaan jo pitkällä epidemian kiihtymisvaiheessa.
Tuija Kumpulainen selittää IS:lle viivästystä sillä, että syksy on asettanut kentän täysin uudenlaisen tilanteen eteen.
– Keväällä toimimme hyvin valtiojohtoisesti ja opetimme alueet toimimaan sen mukaan valmiuslain ja poikkeusolojen mallilla. Ja kun koronaan ei ole valmiita polkuja, niin liikkeellelähtö alueilla on ollut myös erilaisten tautitilanteiden vuoksi eritahtista, Kumpulainen kommentoi.
– Myös poikkeustilan jälkeiset kesälomat ja rauhallinen tautitilanne hidastivat asioita.
