Näin toteavat Rutgersin yliopiston tutkijat Science Advances-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Toisessa maailmansodassa ja sen jälkiseurauksissa menetti henkensä noin 50 miljoonaa ihmistä.
Tutkijoita edustavan professori Alan Robockin mukaan Intia ja Pakistan ovat ajautumassa samantapaiseen kylmään sotaan kuin mikä Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä vallitsi vielä 1980-luvulla. Tuosta ajasta saatujen tietojen mukaan ydinsota oli lähellä syttyä pelkästä vahingosta, vaikka vaarasta selvittiin täpärästi viisauden ja yksittäisten toimijoiden viime hetkien rohkeuden ansiosta.
Tutkijoiden mukaan Intian ja Pakistanin ydinsota aiheuttaisi myös 20-35 prosentin globaalin laskun maanviljelyn sadoissa ja 5-15 prosentin vähennyksen merten tuottavuudessa. Nämä yhdessä ekosysteemien häiriintymisen ja laajan nälänhädän kanssa johtaisivat vielä massiivisimpiin kuolonuhreihin.
Alan Robockin mukaan yhdeksästä ydinasevaltiosta juuri Intia ja Pakistan kasvattavat nopeimmin arsenaaliensa määrää. Se, että valtiot ovat taas sotilaallisesti nokikkain Kashmirin tilanteesta, korostaa Robockin mukaan ydinsodan seurausten ymmärtämisen tärkeyttä.
Äskettäin Pakistanin pääministeri Imran Khan pyysi kansainvälisen yhteisön tukea, jotta Intia peruisi päätöksensä sen puoleisen Kashmirin autonomian lakkauttamisesta ja muslimiväestön eristämisestä.
Intiassa on toiseksi eniten muslimeita Indonesian jälkeen. Brittivallan murruttua Intiassa toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvun lopussa maa jakaantui hindujohtoiseen Intiaan ja muslimijohtoiseen Pakistaniin vastoin itsenäisyyssankari Mohandas Gandhin tavoitetta saada molemmat kansanosat elämään rauhanomaisesti samassa valtiossa.
YK-puheessa Imran Khan sanoi, että jos konventionaalinen sota valtioiden välillä puhkeaa, voi siitä seurata mitä tahansa, koska Pakistan on Intiaa pienempi ja heikompi valtio.
Professori Robockin tutkimusryhmän laskelmien mukaan Intialla ja Pakistanilla on nykyisellä tahdilla vuonna 2025 noin 500 ydinasetta. Niistä jokaisen räjähdysvoima vastaa vähintään Yhdysvaltain Hiroshimaan vuonna 1945 pudottaman Little Boy -ydinpommin tuhovoimaa. Tuolloin ainakin 100[nbsp]000 ihmistä sai välittömästi surmansa.
Tutkijoiden arvioiden mukaan ydinsodasta seuraavista paloista syntyisi ilmakehään ylimmillään 35 miljoonaa tonnia nokea. Noki imisi Auringon säteilyä ja lämpöä ilmasta niin paljon, että seurauksena voisi olla ydintalvi, jolloin lämpötilat voisivat laskea viimeisen jääkauden tasolle. Myös sateiden määrät todennäköisesti romahtaisivat.
Alan Robock korostaa, että sodan vaikutukset eivät olisi vain alueellisia vaan globaaleja. Hän sanoo ihmiskunnan olleen onnekas, kun ydinaseita ei ole käytetty 74 vuoteen. Robockin mukaan aina on kuitenkin vaara, että niitä käytetään ja että siksi ainoa keino estää se on ydinaseiden kieltämien.
Yli 90 prosenttia maailman ydinaseista on Yhdysvaltain ja Venäjän hallussa. Yhteensä niillä on noin 14[nbsp]000 ydinasetta.
