Kansainvälisen valuuttarahaston Suomessa vieraileva asiantuntijaryhmä on luovuttanut viranomaisille lausuntonsa Suomen talouden tilasta ja rahoitussektorin vakaudesta. Lausunto perustuu keskusteluihin, joita IMF:n asiantuntijat ovat käyneet suomalaisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, yksityisten rahoituslaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa.
Lausunnossaan IMF toteaa, että viime vuonna Suomen talouskasvun supistuminen oli Euroopan maiden pienimpiä pandemian rajoitusstrategian onnistumisen ja nopeiden politiikkatoimien ansiosta.
– Suomen talous on elpynyt tänä vuonna voimakkaasti ja saanut vauhtia kotimaisen kysynnän kohenemisesta. Elpymisen odotetaan jatkuvan ensi vuonna, mutta pandemian kehitykseen liittyy kuitenkin edelleen riskejä.
IMF katsoo, että hallituksen finanssipoliittiset toimet pandemian vaikutusten torjumiseksi ovat olleet tarkoituksenmukaisia.
– Finanssipolitiikan viritys vuonna 2022 tukee edelleen talouden elpymistä tarkoituksenmukaisesti. Samalla sen on tarjottava joustoa reagoida pandemiaan liittyvään epäsuotuisaan kehitykseen. Suomen julkisen talouden alijäämän suhteessa BKT:hen arvioidaan keskipitkällä aikavälillä jäävän yhden prosentin suuremmaksi kuin ennen pandemiaa, mikä johtuu pitkälti harkinnanvaraisten menojen lisääntymisestä, joten julkinen velka kääntyy kasvuun.
IMF:n mukaan väestönkehityksen haasteiden ja väestön ikääntymiseen liittyvien menojen nousupaineiden vuoksi julkinen velka olisi kuitenkin käännettävä laskuun julkisen talouden puskurien kasvattamiseksi.
– Vaikka hallituksen toimet työllisyyden ja kasvun vahvistamiseksi tukevat julkista taloutta, ne eivät saa aikaan riittäviä julkisen talouden säästöjä, jotta julkinen velka vähenisi keskipitkällä aikavälillä. Työllisyyden vahvistamiseksi tarvitaan lisätoimia, joilla asteittain suljetaan polku varhaiseläkkeelle. Lisäksi työttömyysetuuksia on kohdennettava paremmin, lausunnon yhteenvedossa todetaan.
Verokannan laajentaminen ja julkisten menojen tehostaminen menoarvioinnin kautta voivat saada aikaan julkisen talouden säästöjä ja auttaa Suomea saavuttamaan kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa, IMF arvioi.
– Palaaminen menokehyksiin osana julkisen talouden keskipitkän aikavälin sopeuttamista parantaisi finanssipolitiikan uskottavuutta.
Suomen rahoitussektori on IMF:n mukaan hyvin pääomitettu ja sen toiminta oli kannattavaa pandemian alkaessa, ja poliittiset toimet ovat vahvistaneet sektorin kestävyyttä pandemian aikana.
– Rahoitussektorin koko ja keskittyneisyys sekä kotitalouksien velkaantuneisuuden nousu lisäävät kuitenkin tarvetta kasvattaa pankkien pääomapuskureita uudelleen ja vahvistaa makrovakausvälineistöä uusilla lainanottajiin kohdistuvilla toimenpiteillä.
