Ilmarinen ennustaa bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 2,5 prosenttia mutta ensi vuonna vain alle 1,5 prosenttia.
– Kyseessä ei ole taantuma, mutta kuitenkin niin merkittävä talouskasvun hidastuminen, että varsinaisen nousukauden voi katsoa toistaiseksi päättyneen, kertoo Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander tiedotteessa.
Tärkeimmät taustatekijät ovat kansainvälisessä talouskehityksessä. Kiristyvä rahapolitiikka ja keskuspankkielvytyksen vähentäminen hidastavat talouskasvua, ja samaan aikaan poliittiset riskit lisäävät epävarmuutta osakemarkkinoilla.
Kotimaisista tekijöistä kasvun hiipumista ennakoivat erityisesti rakennusinvestointien pieneneminen sekä kuluttajien luottamuksen kääntyminen laskuun.
– Uusia rakennuslupia on myönnetty tänä vuonna aiempaa vähemmän, mikä ennakoi sekä rakentamisen että kokonaisinvestointien kääntyvän ensi vuonna pakkaselle. Kuluttajien luottamus on edelleen korkealla, mutta sekin on kääntynyt alaspäin, Kiander toteaa.
Viennin kasvu jatkuu ennusteen mukaan vielä ensi vuonna, mutta ei vientikysynnän kasvun ansiosta, vaan siksi, että suuria laivatoimituksia ajoittuu ensi vuoteen.
Työllisyys jatkaa kasvuaan vielä ensi vuonna, mutta nopeimman kasvun vaihe on siinäkin ohitse.
– Talouden nousukaudella on ollut odottamattoman voimakas vaikutus työllisyyteen, joka on viime vuosina kasvanut enemmän kuin bkt:n nousun perusteella olisi ollut ennakoitavissa. Ilmiön kääntöpuolena on tuottavuuden ja samalla myös reaaliansioiden heikko kehitys. Tämä on yhteinen piirre monille teollisuusmaille 2010-luvuille, eikä sen syitä tunneta vielä kovin hyvin, Kiander arvioi.
Työllisyyden kasvu on parantanut Suomen julkisen talouden tasapainoa nopeasti, ja velan kasvu pysähtyy. Vuodesta 2009 alijäämäisenä ollut julkinen talous on ennusteen mukaan ensi vuonna kokonaisuutena tasapainossa.
Pitkällä aikavälillä näkymiä kuitenkin varjostavat väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku.
– Kun jatkossa entistä harvalukuisempi joukko on osa työvoimaa, on entistäkin tärkeämpää panostaa työllisyyteen, työkykyyn ja tuottavuuden parantamiseen. Myös maahanmuutto ja maahanmuuttajien työllistyminen on tärkeää, Kiander muistuttaa.
