Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) toivoo, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ensisijaisena tavoitteena on jatkossakin valtiollisen suvereniteetin säilyttäminen ja kansalaisten turvallisuuden takaaminen.
Hallitus julkisti ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekonsa tänään torstaina. Kanerva on toiminut kokoomuksen edustajana selonteon parlamentaarisessa seurantaryhmässä.
– Vaikka Suomen turvallisuusympäristö on vakaa, ovat useat kansainvälisen politiikan ilmiöt nostamassa riskitasoa myös Itämeren piirissä. Erityisesti voimapolitiikan paluu, sopimusperustaisuuden rapautuminen ja asevalvontapolitiikan kriisi heijastuvat uhkakuviimme. Tätä taustaa vasten selonteko ajoittuu oikeaan aikaan. Se antaa meille mahdollisuuden käydä avointa keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta, Kanerva toteaa.
Hallituksen selonteon lähtökohtana on laaja turvallisuuskäsitys, jonka mukaan ilmastonmuutos ja muut globaalit ilmiöt nähdään keskeisinä tekijöinä Suomen turvallisuudelle.
Kanerva tunnistaa laajan turvallisuuskäsityksen merkityksen, mutta on kuitenkin huolissaan selonteon painopisteistä.
– Uskottavaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on vaikeaa tehdä ilman selkeitä prioriteetteja ja vaikutusmahdollisuuksiemme arviointia. Näin ollen painopisteet on siis pyrittävä asettamaan tarkkaan. En ole täysin vakuuttunut siitä, että nyt julkaistussa selonteossa nämä ohjenuorat olisi täysimääräisesti huomioitu, Kanerva toteaa.
Hänen toteaa Euroopan unionin olevan Suomen tärkein turvallisuusyhteisö ja poliittinen viitekehys yhdessä pohjoismaiden kanssa.
– Suomen roolia EU:ssa olisi siksi syytä teroittaa. Mallia voisi ottaa viime hallituksen selonteon muotoiluista, Kanerva sanoo.
Hän korostaa, että Suomen asemoituminen osana läntistä turvallisuusyhteisöä on perustavanlaatuinen asia.
– Sen suhteen selontekoon ei pidä jäädä epäselvyyksiä. Meidän on syytä turvata ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen päätöksenteon itsenäinen liikkumavaramme kaikissa olosuhteissa, Kanerva alleviivaa.
Ulkoasianvaliokunta laatii mietinnön hallituksen selonteosta, minkä jälkeen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustellaan täysistuntosalissa.
– Toivon, että tulevassa eduskuntakäsittelyssä voidaan ottaa huomioon edellä mainitut seikat. Rakentavan keskustelun merkitystä ei voida liiaksi alleviivata, Kanerva toteaa.
