Vihreiden varapuheenjohtajan, kansanedustaja Iiris Suomelan mielestä ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysastetta on nostettava suomalaisnaisten tasolle.
– On korkea aika tunnistaa ulkomaalaistaustaisten naisten potentiaali ja tehdä kohdennettu suunnitelma heidän työllistymisensä edistämiseksi, Iiris Suomela kirjoittaa blogissaan.
Hänen mukaansa tavoitteeksi tulee ottaa ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyyden nostaminen suomalaistaustaisten naisten nykytasolle eli 72 prosenttiin.
– Se tarkoittaisi 25[nbsp]000 uutta työpaikkaa.
Suomelan mukaan Suomessa asuu noin 150[nbsp]000 ulkomaalaistaustaista työikäistä naista. Heistä 43 prosentilla on korkeakoulututkinto, mikä on hyvin lähellä Suomessa syntyneiden naisten koulutustasoa ja huomattavasti korkeampi kuin miesten koulutustaso. Maahanmuuttajataustaisten naisten suomen- tai ruotsinkielen taito on parempi kuin maahanmuuttajataustaisten miesten.
– Ulkomaalaistaustaisilla naisilla on siis keskimäärin enemmän osaamista kuin miehillä. Tästä huolimatta heidän työllisyysasteensa on 55 prosenttia eli merkittävästi matalampi kuin ulkomaalaistaustaisten miesten 74 prosenttia, Suomela kirjoittaa.
Suomalainen ilmiö
Ero Suomessa syntyneiden työllisyyteen on selkeästi suurempi naisten kuin miesten kohdalla. Naisten kohdalla ero on 17 prosenttiyksikköä, kun taas ulkomaalaissyntyisten miesten työllisyys on vain neljä prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaissyntyisillä miehillä.
– Kyseessä on ennen kaikkea suomalainen ilmiö. Suomessa ulkomaalaistaustaiset naiset työllistyvät heikosti verrattuna muihin pohjoismaihin. Vertailuissa pärjäämme huonommin kuin mikään muu pohjoismaa, Suomela toteaa.
Suomela viittaa työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Liisa Larjan selvitykseen, jonka mukaan osa ongelmaa on suomalaisten työmarkkinoiden poikkeuksellisen vahva jako naisten ja miesten ammatteihin.
Suomessa naiset työllistyvät yleisimmin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin sekä palvelualoille, joissa vaaditaan sujuvaa suomen tai ruotsin osaamista. Monilla miesvaltaisilla aloilla saattaa sen sijaan pärjätä heikollakin kielitaidolla.
