Asko Järvinen. LEHTIKUVA / OLIVIA RANTA

HUSin ylilääkäri ravintolatartunnoista: Ei ole nimiä, keitä siellä on ollut

Kouluissa on ollut altistuksia ravintoloita enemmän. Asko Järvisen mukaan jäljitys on kouluissa helpompaa.

Hallitus kokoontuu tiistaina neuvottelemaan rajoituksista ravintoloiden aukioloaikoihin pahentuneen koronavirustilanteen vuoksi. Viime viikkoina on uutisoitu eri puolilta Suomea ravintoloissa tapahtuneista altistustilanteista. Selvästi enemmän altistuksia näyttäisi nyt kuitenkin tapahtuvan kouluissa, erityisesti peruskouluissa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen arvioi Verkkouutisille, miksi nyt aiotaan tehdä rajoituksia kuitenkin juuri ravintoloihin. Järvisen mukaan ravintoloiden rajoituksia on tehty eri paikoissa, ja ne ovat siten loogisia myös Suomessa.

− Ravintoloiden merkityksestä virustilanteen pahenemiselle ei liene tutkittua tietoa. Tiedetään kuitenkin, että ainakin tietyntyyppisissä ravintoloissa, kuten Itävallan hiihtoravintoloissa silloin pandemian alkuaikoina, on tartuntoja tullut. Meillä on myös vastaavantyyppiseen juhlintaan profiloituneita ravintoloita, joista tartuntaketjuja on syntynyt. Siinä mielessä näkisin rajoitukset kohtalaisen loogisina, Asko Järvinen sanoo.

Aktiivisen kansalaisen keräämän listan perusteella elokuun alusta lähtien Suomessa on uutisoitu noin 500:sta joukkoaltistustilanteesta. Näistä noin 90 eli 18 prosenttia on tapahtunut ravintoloissa. Selvästi eniten, 38 prosenttia (noin 190), altistustilanteista on ollut kouluissa, oppilaitoksissa ja korkeakouluissa.

Samansuuntaisen kuvan antavat myös HUSin viime viikolla esittelemät tiedot, joiden mukaan ajalla 24.8.−13.9. altistustilanteista 37 prosenttia oli tapahtunut kouluissa ja päiväkodeissa. Toiseksi yleisin altistumispaikka oli paikat, harrastukset ja erilaiset tilaisuudet (18 %), tähän sisältyy myös ravintolat.

− Kouluissa on ollut paljon tunnistettuja tilanteita, ja niissä tulee nopeasti iso altistuneiden määrä. Tartuntoja on kouluista ja päiväkodeista tullut kuitenkin kohtalaisen vähän varsinkin nuorempien lasten osalta, Asko Järvinen sanoo.

Onko siis ravintoloista lähtenyt enemmän tartuntoja kuin kouluista?

− Sanotaanko näin, että kouluissa altistuneiden joukko on helpompi rajata. Kummassakin altistuneita voi tulla kerralla paljon, mutta ravintoloissa tapahtuneissa altistuksissa jäljitystyö on huomattavasti hankalampaa kuin kouluissa. Ravintoloista lähtee helposti tartuntaketjuja, joita ei saada kiinni. Ei ole nimiä, keitä siellä on ollut. Saksassahan lienee käytössä tällainen, että ravintoloissa pitää jättää henkilötiedot, että voidaan heidät sitten jäljittää, Järvinen sanoo.

Koronaviruksen torjunnan strategian kannalta on hänen mukaan olennaista erottaa tartuntaketjut, joihin päästään kiinni, ja tartuntaketjut, joiden altistuneita ei tunneta.

− Strategian ideahan on, että pystyttäisiin tartunnan saaneet tunnistamaan ja heidän kanssaan tekemisissä olleet nimeämään, informoimaan ja asettamaan karanteeniin. Ravintoloiden osalta nämä toimenpiteet ovat hankalia.

Asko Järvinen uskoo, että kouluissa turvatoimista pidetään hyvin huolta.

− Kouluissa todennäköisesti kiinnitetään enemmän huomiota etäisyyksiin ja muihin. Ravintolassa huudetaan kovaa ja tanssitaan, siellä hyvin tartuttava ihminen saattaa tehokkaasti levittää tartuntoja aika monelle.

Mitä sitten kouluissa pitäisi tehdä, että altistuksilta ja tartunnoilta vältyttäisiin?

− Olisi mietittävä, voitaisiinko tunnistaa ikäryhmiä, joissa jatkotartunnat ovat todennäköisiä ja voitaisiinko pärjätä informaation keinoin. Tällä hetkellä todetuista tapausmääristähän iso osa todetaan toisen asteen ja myöhemmän ikävaiheen koulujen ikäryhmässä.

THL:n uuden maskisuosituksen mukaan kasvomaskien käyttöä voidaan alueellisesti suosittaa myös toiselle asteelle. Peruskoulussa maskisuositukselle olisi Asko Järvisen mukaan todennäköisesti pienempi merkitys.

− Pienemmät lapset pystyvät sitä huonommin käyttämäänkin. Kouluissa tärkeää on katsoa, että etäisyydet säilyyvät ja porukat pysyvät erillään toisistaan, Järvinen ohjeistaa.

Miten yhteiskunta saadaan pidettyä auki?

Suomen koronavirustilanne on viime viikkoina huonontunut jyrkästi. Tiistaina THL tiedotti 149 uudesta koronavirustartunnasta. Koronaviruksen ilmaantuvuus on muutamassa viikossa moninkertaistunut. Tiistaina se oli 20,3 tapausta 100 000 asukasta kohden kahden viikon aikana, kun vielä muutama viikko sitten se oli reilusti alle 10.

Asko Järvisen mukaan ei ole olemassa yhtä keinoa, jolla yhteiskunta saataisiin kiihtyvässä virustilanteessa pidettyä auki.

− Maskisuosituksen avulla siihen pyritään ja toivotaan, että ihmiset uskaltaisivat liikkua. Mutta maski ei yksistään estä tartuntoja. Jos katsomme vaikkapa Espanjaa ja Ranskaa, joissa maskipakko on ollut, niin siellähän on silti nyt vaikea tartuntatilanne, Asko Järvinen sanoo.

− Ei pidä tuudittautua siihen, että maski hoitaa kaiken, hän lisää.

Ylilääkäri Järvinen muistuttaa, että valtaosa tartunnoista tulee lähipiiristä.

− Tiedämme, että jos yhteiskunta laitetaan kiinni, silloin saadaan tartunnat alas. Mutta emme tiedä, mikä yksittäinen toimenpide olisi niin tehokas, että sillä pärjäisimme. Tuskin mikään. Meidän pitäisi saada ihmisten välisiä kontakteja vähennettyä, Järvinen sanoo.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt