Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen arvostelee Sanna Marinin (sd.) hallituksen valmistelemaa sote-uudistusta.
Lehtosen mukaan uudistuksen rahoitusta ei ole turvattu ja sitä yritetään saada läpi liian nopealla aikataululla. Hallituksen tavoitteena on saada kaikkiaan 1669 sivun lakipaketti hyväksytyksi eduskunnassa kesään mennessä.
– Aikatauluja vahtimaan on hallituspuolueista laitettu niin SDP:n Antti Rinne perustuslakivaliokuntaan kuin Keskustan Markus Lohi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, HUS-johtaja kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on ohjelmoinut satoja asiantuntijakuulemisia seuraaville parille kuukaudelle. Lehtonen kertoo itsekin saaneensa neljä asiantuntijakutsua eduskunnan kolmeen eri valiokuntaan. Hänen mukaansa suuressa lausuntomäärässä piilee kuitenkin riski.
– Vaarana isossa lausuntomäärässä on, että lausunnoille käy samoin kuin hallituksen esitysluonnoksesta marraskuussa 2021 annetuille lausunnoille eli ne siirretään kohteliaasti Ö-mappiin ilman, että uudistuksen ongelmia eduskunnassa edes yritetään korjata, Lehtonen arvostelee.
– Aikataulut kun tuntuvat olevan hallitukselle tärkeämpiä, kuin uudistuksen tavoitteiden toteutuminen.
Uusi hallintoporras syö varoja
HUS-johtaja katsoo, että myös Sanna Marinin hallituksen sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena hillitä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia. Hän kuitenkin toteaa, että uudistuksen edetessä tavoite riittävien terveyspalvelujen takaamisesta on jäänyt taka-alalle.
– Valtiovarainministeriön punakynän jälki näkyy myös Marinin hallituksen sote-paketissa sen suunnitelmataloutta muistuttavana keskusjohtoisuutena. Sosiaali- ja terveysministeriön suuri visio väestön terveyden ja hyvinvoinnin parantamisesta sen sijaan loistaa poissaolollaan, Lehtonen arvostelee.
– Hallintouudistusten väitetään tuovan säästöjä, vaikka tähänastiset kokemukset integroiduista sote-kuntayhtymistä kertovat karua kieltään siitä, ettei palveluintegraatio vähennä kustannuksia. Toki palvelut joillain käyttäjäryhmillä niissä paranevat, mutta nopeampi laajojen palvelujen piiriin pääsy ei asiakaskohtaisia kustannuksia tietenkään vähennä. Ei siksi ole mitenkään odotettavissa, että ehdotettu uusi hallintomalli vähentäisi kustannuksia – uusi hallintoporras, sen vaatimat tietojärjestelmät sekä palkkojen harmonisointi vain vievät aikaisempaa suuremman osan sote-palveluihin suunnatuista varoista.
Sote-uudistuksen rahoitusmalli johtaakin Lehtosen mukaan siihen, että Suomessa yksityisen rahoituksen osuus terveydenhuollon rahoituksesta tulee lisääntymään.
– Samalla ero julkisen terveydenhuollon ja yksityisen terveydenhuollon palvelujen käyttäjien välillä syvenee, mikä on vastoin uudistuksen perustavoitetta lisätä yhdenvertaisuutta ja vähentää terveyseroja. Ainoa tapa turvata yhdenvertaiset terveyspalvelut olisi taata julkisille palveluille riittävä rahoitus, Lehtonen sanoo.
– Onkin pelättävissä, että nyt Eduskunnassa olevalla sote-uudistuksella jäämme vuosikymmenien ajaksi kansanterveyden tasossa Pohjoismaiden heikoksi lenkiksi.
