Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on huolissaan kansalaisten väsymisestä koronarajoituksiin. Lehtonen arvioi Verkkouutisille, että vaikka tautitilanne Suomessa on muuntoviruksen suhteen vielä melko vakaa, epidemia voi revetä nopeasti, jos rajoituksista ei jakseta pitää kiinni.
− Kyllä siinä riski on, että kun tätä muuntovirusta on Suomessa kohtuullisesti jo ollut, että pienikin herpaantuminen päästää epidemian karkuun, Lehtonen sanoo.
Rokotevalmistaja AstraZeneca on ilmoittanut EU:lle, että sovitut ensimmäiset rokote-erät ovat tuotanto-ongelmien takia selvästi luvattua pienempiä. Suomen tavoite siitä, että koko väestön rokotekattavuus saataisiin kesään mennessä, ei näillä näkymin toteudu. Perusterveet työikäiset voivat joutua odottamaan omia koronapiikkejään kesän yli.
− Jos rokotekattavuuden saanti väestölle siirtyy yli kesän, pelkään, että väeltä alkaa taisteluinto loppua. Kesään saakka ehkä jaksetaan, mutta minulla on sellainen tuntuma, että homma voi alkaa kesällä revetä. Silloin ihmiset lomailevat ja ovat sosiaalisesti aktiivisia, rajoituskuria voi olla siksi vaikea ylläpitää. Pidän hyvin tärkeänä, että rokotusnopeutta saataisiin lisättyä, Lehtonen sanoo.
EU on vaatinut AstraZenecalta selvityksiä toimitusviivästysten syistä. Euroopan lääkevirasto EMAn on määrä tehdä perjantaina päätös yhtiön rokotteen myyntiluvasta.
Lasse Lehtosen mielestä EU on epäonnistunut rokotehankinnoissaan.
− Rokotetilanne on jo ryssitty sillä, että kun AstraZenecalla rokotteita oli varastossa, niin EU ei pitänyt huolta, että ne olisivat pysyneet Manner-Euroopassa. Selkeästi on käynyt niin, että kun on neuvoteltu alhaista hintaa ajatuksella, että kukaan jäsenmaista ei lähde huutokauppaamaan rokotetta itselleen, niin ei olla sitten riittävästi huomioitu toimitusnopeutta ja -varmuutta.
− Nyt näyttää, että rokotteet menevät ensisijaisesti Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Tämä hidastaa Euroopan rokottamista, joka taas voi aiheuttaa vastareaktion: ihmiset ovat niin tyytymättömiä, että se heikentää intoa suojautua. EU on hankinnoissaan ollut vähän kuin Huoltovarmuuskeskus maskikaupoissaan. Se ei osannut varautua siihen, miten globaalissa tilanteessa markkina toimii eikä pystynyt varmistamaan, että rokotteet olisivat jäsenmaissa varastossa valmiina odottamassa myyntilupaa, vaikka moni jäsenmaa tätä toivoi, Lehtonen sanoo.
Kovia rajoituksia myös Suomeen?
Norjassa oli maanantaina havaittu noin 70 brittimuunnoksen aiheuttamaa koronatartuntaa. Niistä 17 todettiin viime viikolla Oslon ulkopuolella sijaitsevassa kunnassa. Alueella ryhdyttiin rajuihin sulkutoimiin, ja maan hallitus laajensi rajoituksia myös tautipesäkkeen ympärillä oleviin kuntiin.
Ruotsissa 26 tutkijaa ja lääkäriä on vaatinut muuntoviruksen vuoksi muun muassa koulujen siirtoa etäopetukseen ainakin muutamaksi viikoksi.
Suomen hallitus päätti viime viikolla uusista maahantulon rajoituksista. Maanantaina hallitus esitteli koronarajoitustoimien uuden kolmiportaisen mallin. Siinä tiukimmat rajoituskeinot otettaisiin käyttöön ylimmässä kolmannessa vaiheessa, jos kevyemmät toimet eivät riitä. Suomi on toistaiseksi ykköstasolla, johon kuuluu muun muassa etätyösuositus ja laajin maskisuositus.
Lasse Lehtonen uskoo, että maahantulon rajoitusten lisäksi välitöntä tarvetta uusille rajoitustoimille ei Suomessa juuri nyt ole. Erityisesti pääkaupunkiseudulla epidemia on hänen mukaansa tasaantunut aivan liian korkealle tasolle.
− Kun saataisiin korjattua tämä tilanne eli päästäisiin viime kesän tasolle, jolloin tartuntoja oli muutamia päivässä. Siihen menee kuitenkin parhaillakin sulkutoimilla kuukausia, kaksi kolme kuukautta täytyy tartuntamäärien laskea ennen kuin ollaan tilanteessa, jossa voidaan olla suhteellisen turvallisesti. Se on haastavaa, koska näillä rajoitustoimenpiteillä pääkaupunkiseudulla tartuntamäärä ei ole juuri laskenut.
Lehtonen väläyttääkin koulujen etäopetuksen mahdollisuutta.
− Katsotaan miten maahantulon rajaaminen vaikuttaa, se voi jopa jonkin verran vähentää tartuntoja. Mutta kieltämättä se koulujen etäopetus joksikin aikaa voisi olla hyödyllinen siinä suhteessa, että saataisiin tartuntamäärä kääntymään laskuun, hän sanoo.
