Verkkouutiset

HS: Tällainen kriisi luhistaisi Vladimir Putinin Venäjän

Mihail Hodorkovski haluaa tehdä Venäjästä parlamentaarisen demokratian.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Katuvallankumous olisi Venäjällä verinen, koska kumpikin osapuoli voisi käyttää voimaa. Näin sanoo maanpaossa Lontoossa elävä Venäjän entinen rikkain mies Mihail Hodorkovski Helsingin Sanomille. Presidentti Vladimir Putin armahti hänet vankileiriltä Sotšin talviolympialaisten alla kymmenen vuoden vankeuden jälkeen vuonna 2013.

Todennäköisempänä loppuna Putinin valtakaudelle Hodorkovski pitää kuitenkin kehitystä, jota hän kutsuu ”kaksoislojaalisuuden kriisiksi”.

– Hallinnossa työskentelevien ihmisten keski-ikä on yleensä 40 vuoden tienoilla. Virkamiehelle 60-vuotias johtaja voi vielä olla tulevaisuuden takaaja, mutta 80-vuotias ei. Sellainen johtaja voi kuolla koska tahansa, jolloin uraa on jatkettava jonkun toisen alaisuudessa. Tällöin he alkavat etsiä uutta suojelijaa. Käynnistyy kaksoislojaalisuuden kriisi, Hodorkovski sanoo.

Hodorkovskin mukaan tällainen kriisi luhistaisi Putinin Venäjän. Toisin kuin Neuvostoliitolla, sillä ei ole ideologista jatkuvuutta, vaan se on henkilöön perustuva diktatuuri.

– Putin on nyt 68-vuotias. Siksi uskon, että vuoden 2024 presidentinvaali ei ole hänelle niin helppo kuin hän kuvittelee.

Hodorkovskin tärkein tavoite ei kuitenkaan liity vallanvaihtoon, vaan siihen, mitä tulee vallanvaihdon jälkeen. Hänen mielestään on kysyttävä: mitä tulee Putinin jälkeen? Ei: kuka tulee Putinin jälkeen.

– Haluan, että Venäjästä tulee parlamentaarinen demokratia. Olemme teettäneet kyselytutkimuksia, ja ihmiset ovat alkaneet mainita parlamentarismin vaihtoehtona nykyhallinnolle. On tärkeää, että ihmiset ymmärtäisivät, mitä haluavat. Ettei kävisi niin, että he valitsevat johtajan kahdeksaksi vuodeksi ja saavatkin 20 tai 30 vuodeksi. Että he tajuaisivat, ettei kenellekään pidä uskoa kohtaloaan, vaan heidän täytyy joka kerta itse tehdä päätös, mihin maa kulkee.

Viime viikkoina Hodorkovski on osoittanut vahvasti tukeaan vangitulle oppositiopoliitikolle Aleksei Navalnyille ja Venäjän mielenosoittajille esimerkiksi Twitter-tilillään. Hän ei kuitenkaan suostu vastaamaan kysymykseen siitä, rahoittaako hän Venäjän oppositiota.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)