Dnipron pääsairaalasta tuli Ukrainan tärkein sotasairaala, kun Itä-Ukrainan sota alkoi keväällä 2014. Se sijaitsee parin sadan kilometrin päässä rintamalta. Sairaalassa on hoidettu jo noin 3[nbsp]000 haavoittunutta sotilasta.
Nyt sairaalan virtaa paljon koronaviruspotilaista, vaikka sota jatkuu, kertoo Helsingin Sanomat.
Itä-Ukrainassa ovat virallisten tietojen mukaan vastakkain Ukrainan joukot ja Venäjän tukemat kapinalliset. Venäjän vahva sotilaallinen läsnäolo Itä-Ukrainassa on kuitenkin ollut jo pitkään avoin salaisuus.
Metšnikov on Ukrainan suurin aluesairaala. Siitä tuli sattumalta ja sotasairaala, koska sattui olemaan rintaman länsipuolella lähin hyvin varusteltu sairaala.
Henkilökunnalla ei ollut kokemusta sellaisesta.
– Alkuun meille tuli israelilaisia, amerikkalaisia, kanadalaisia ja saksalaisia asiantuntijoita opettamaan meitä. Sitten tilanne kääntyi. Meille kertyi sellainen kokemus, että tänne alkoi saapua lääkäreitä opiskelemaan sotavammoja, kertoo sairaalan johtaja Serhi Ryženko.
Koronavirus alkoi levitä keväällä Ukrainassa, ja nyt määrä on taas kasvussa. Metšnikovin yksi sairaalarakennus varattiin covid-19-potilaille.
Metšnikovin muuttuminen yllättäen myös koronasairaalaksi ei miellyttänyt kaikkia. Sairaala on kaupungin keskustassa, eikä se ollut kaikkien mielestä paras paikka hoitaa pandemiapotilaita.
Tilanne on nyt vakaa Dniprossa. Paikalliset eivät kuitenkaan ota varoituksia ja suojatoimia vakavasti.
Ryženkon mukaan suurin ongelma on se, että ihmiset suhtautuvat uhkaan liian keveästi. Kaikki voivat sairastua.
