Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuuli viikko sitten valtiosääntöasiantuntijoita hoitajamitoitusta koskevasta lakiesityksestä.
Verkkouutisten saamien tietojen mukaan perustuslakivaliokunnan kuulemat valtiosääntöoikeuden asiantuntijat ovat keskenään erimielisiä siitä, mitkä kysymykset kuuluvat perustuslainmukaisuuden arviointiin ja ovatko esityksessä nähdyt riskit olemattomia vai erittäin vakavia.
Kuulemisissa on noussut esille hoitajamitoituksen rahoitus eli miten kunnat pystyvät hoitamaan lakiesityksen myötä lisääntyvät vastuut.
Hallituksen lakiesityksessä ei ole esitetty, miten uudistus rahoitetaan. Hallituksen esityksessä todetaan, että kuntien valtionosuuksiin tarvitaan tälle vuodelle 12,7 miljoonaa euroa lisää. Vuodelle 2023 tarvitaan 137,7 miljoonan ja sitä seuraavalle vuodelle 195,8 miljoonan euron pysyvä rahoitus jo myönnetyn 70 miljoonan euron lisäksi.
Hallitusohjelmassa eikä tämänhetkisessä julkisen talouden suunnitelmassa ole varattu riittäviä rahoja hoitajamitoitukselle. Kun hoitajamitoitusta koskeva lakiesitys annettiin eduskunnalle, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) hahmotteli karkeasti, että hoitajamitoitus rahoitetaan leikkaamalla yksityisen hoidon Kela-korvauksista, lääkekorvauksista, tehostamalla ostopalveluita ja kehittämällä digitalisaatiota.
Rahoituksesta on tarkoitus sopia julkisen talouden suunnitelman yhteydessä, josta hallitus päättää kehysriihessä huhtikuussa. Valtiovarainministeriö käy ensi viikolla kahdenväliset neuvottelut sosiaali- ja terveysministeriön kanssa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021-2024. Mitoituslaki liittyy kiinteästi myös tämän vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen, joka puolestaan annetaan vasta toukokuun lopussa.
Verkkouutisille kerrotaan, että auki oleva rahoitus vaikeuttaa mitoituslain perustuslaillista arviointia.
Perustuslaillisia ongelmia ei ole vielä ilmennyt
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mukaan perustuslaillisia ongelmia lakiesityksessä ei ole kuitenkaan toistaiseksi ilmennyt.
– Nyt ainakin ennakkoon näytti, ettei ainakaan vielä ole ilmentynyt sellaisia, Johanna Ojala-Niemelä sanoo Verkkouutisille.
Valiokunnassa olivat viime viikolla kuultavina emeritusprofessori Mikael Hidén, apulaisprofessori Pauli Rautiainen ja professori Olli Mäenpää.
Valiokunta päätti kuitenkin kutsua kuultavaksi vielä lisäasiantuntijan. Emeritusprofessori Kaarlo Tuorilta odotetaan lausuntoa parin viikon kuluessa.
Ojala-Niemelän mukaan Tuorilta pyydettiin lausuntoa siitä, miten rahoitus kuntien osalta hoidetaan. Tuorin lausunto voikin nousta ratkaisevaan rooliin valiokunnassa.
Vaikka mitoituslaki liittyy kiinteästi lisätalousarvioon, Ojala-Niemelän mukaan valiokunnalla ei ole tarvetta jäädä odottamaan sitä toukokuun loppuun. Puheenjohtajan mukaan perustuslakivaliokunnalla ei mene lausunnossaan kauan aikaa.
– Odotetaan se Tuorin kannanotto tähän asiaan ja sitten me laitamme sen eteenpäin, Ojala-Niemelä sanoo.
Perustuslakivaliokunta antaa laista lausunnon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, joka laatii mitoituslaista mietinnön. Verkkouutisille arvioidaan, että perustuslakivaliokunta saattaa kiinnittää lausunnossaan huomiota rahoituskysymyksiin.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti viime viikolla, että se ei pyydä lakiesityksestä lausuntoa valtiovarainvaliokunnalta. Hallituspuolueet torppasivat kokoomusedustajien ehdottaman lausuntopyynnön äänin 5-7.
Onko riskiä kotihoidon heikkenemisestä?
Toisena asiana valtiosääntöasiantuntijoiden kuulemisessa on noussut esille kotihoito eli kun mitoituslailla lisätään hoitajia tehostettuun palveluasumiseen, niin onko riskiä, että kotihoidon palvelut sen vuoksi heikkenevät. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut yhdenvertaisesti.
Lakiesityksen arvioinnin tekee haastavaksi se, että hallitus on poliittisista syistä irrottanut tehostetun palveluasumisen hoitajamitoituksen muusta vanhuspalveluiden uudistamisesta, jota pohditaan edelleen käynnissä olevassa sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä.
Valtiosääntöasiantuntijat ovat erimielisiä siitä, onko kotihoidon turvaaminen perustuslakikysymys vai poliittinen kysymys. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan mukaan kotihoito ei ole asia, joka nousisi esille valiokunnassa.
– Ainoa, mitä salikeskustelussa ilmeni on se, että kun uusia hoitajia tarvitaan 4[nbsp]400 siirtymäajan kuluessa 2023 mennessä, niin varottaisiin sitä tilannetta, että ei imaistaisi kotihoidosta niitä hoitajia tehostetun palveluasumisen puolelle, että tässä pysyisi myös tasapaino, että ei vaaranneta kotihoitoa, Ojala-Niemelä sanoo.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoa mitoituslaista pidetään periaatteellisesti tärkeänä, sillä se on ensimmäinen lausunto, jonka valiokunta antaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevasta lakiesityksestä.
Mitoituslain on tarkoitus tulla voimaan jo 1. elokuuta 2020. Silloin hoitajamitoituksen on oltava 0,5 eli viisi hoitajaa kymmentä asiakasta kohden vuorokaudessa. Hoitajamitoitus nousee 0,7:ään vasta 1. huhtikuuta 2023, mikä tarkoittaisi noin yhtä hoitajaa lisää iltavuoroon.
Lue myös:
Hallituspuolueet estivät hoitajamitoituksen rahoituksen arvioinnin (26.2.2020)
