Tämän osoittaa kansainvälinen Ifo World Economic Climate -suhdannekysely. Ifo-indikaattori on tippunut keväisestä -2,4:sta -10,1:een ja euroalueen Ifo-indikaattori laski – 6,3:sta – 6,7:een. Molemmat ovat heikoimmat tulokset sitten vuoden 2011.
Erityisesti suhdanneodotukset seuraavien kuuden kuukauden osalta ovat poikkeuksellisen alhaalla niin maailmantaloudessa (-14,7) kuin myös euroalueella (-18,9).
Ifon mukaan maailmanlaajuisesti taloustilanne nähdään haasteellisena ja seuraavan kuuden kuukauden näkymät ovat varsin sameat.
Keskeisimpänä syynä talouden kasvavaa epävarmuuteen pidetään kauppakiistoja, jotka syövät kaikissa Aasiassa, Amerikassa ja Euroopassa talouskasvua.
– Maailmantalouden suhdanneodotusten selkeä heikkeneminen kesän aikana on huono uutinen vientivetoiselle Suomelle, arvioi Keskuskauppakamarin johtaja ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja Timo Vuori.
– Erityisesti Euroopan ja sen veturin Saksan talouden kasvavat epävarmuudet, mutta myös Kiinan ja USA:n kärjistyvä kauppasota tuo mukaan väistämättä haasteita myös Suomen viennille. Ulkomaankaupan toimivuudesta riippuvainen Suomi kohtaa nämä haasteet herkemmin kuin jotkut isojen kotimarkkinoiden maat, muistuttaa Vuori.
Toistaiseksi Suomen tullin vientitilastot ovat kertoneet viennin kasvusta, mutta myös Suomessa yritysten suhdanneodotuksissa on tapahtunut käänne heikompaan, minkä myös vahvistaa tuore Ifo Economic Climate for Euro Area -selvitys.
Vuori muistuttaa, että kansainvälisesti hiipuva kysyntä ja investointihalukkuus eivät koskaan ole hyvä uutinen Suomelle.
– Varsinkin kun poliittiset epävarmuudet kuten Brexit ja Italia vaivaavat nyt Eurooppaa ja USA-Kiina kauppasota näyttää saavan uusia piirteitä, hän arvioi.
Haaste budjetti- ja työmarkkinapöytiin
Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki pitää tärkeänä, että maailmalta tuleva signaali otetaan Suomessa nyt erittäin vakavasti.
– Tuore hallitus valmistelee ensimmäistä budjettiaan nyt aivan eri tilanteessa kuin missä oltiin vielä viime talvena eduskuntavaaleihin valmistautuessa ja vaalilupauksia tehtäessä, hän toteaa.
– Syksyn budjettiriihessä ja työmarkkinapöydissä punnitaan oikeasti, kuinka Suomessa jaksetaan ja pystytään talouden mahdollisesti taantuessa jatkamaan välttämättömiä toimia julkisen talouden tervehdyttämiseksi ja yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi, Kotamäki sanoo.
Hän huomauttaa, että talouden viilentyessä rakennepoliittiset toimenpiteet nousevat entistä tärkeämpään rooliin.
– Taantuma on helpompi kohdata maassa, jonka rakenteet ovat kunnossa ja työ- ja hyödykemarkkinat toimivat, arvioi Kotamäki.
