Euroopan parlamentti äänestää keskiviikkona Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta vuosille 2021-2027. Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF 2.0) ollaan tulevalla kaudella suuntaamassa yli 42 miljardin euron julkiset investoinnit eurooppalaiseen rajat ylittävään liikenne-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin.
– Euroopan kestävän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttävät nopeita ja moderneja yhteyksiä. Erityisenä painopisteenä on ilmastonmuutoksen torjunta. 60 prosenttia rahoituksesta suunnataan tätä tukeviin hankkeisiin, kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen sanoo. Hän toimii teollisuusvaliokunnan pääneuvottelijana asetuksessa.
Suomalaisittain isoin asia esityksessä on eurooppalaisen ydinverkkokäytävän jatkaminen Helsingistä päärataa pitkin pohjoiseen Tornion kautta Ruotsin puolelle Luulajaan. Tähän asti Suomen radoista on eurooppalaiseen ydinverkkokäytävään kuulunut vain Turku-Helsinki-Vainikkala-osuus.
– Pääradan sisällyttäminen osaksi Euroopan merkittävimpiä ydinverkkokäytäviä lisää Suomessa EU-tukikelpoisten ratahankkeiden määrää jopa kahdella miljardilla eurolla, Virkkunen sanoo tiedotteessaan.
Suomi voi saada näihin investointeihin tukea enintään 30 prosenttia, mikä merkitsee seuraavan ohjelmakauden aikana satoja miljoonia euroja.
– Se on erittäin tervetullut lisärahoitus suomalaiseen liikenneinfraan. Pääradan varrella asuu puolet suomalaisista, joten lisäinvestoinneille on tarvetta, Virkkunen toteaa.
Hän muistuttaa, että raideliikenteen edistäminen on yksi EU:n liikennepolitiikan tärkeä prioriteetti.
– Erityisesti nyt, kun liikenteen päästöjä on voimakkaasti vähennettävä, raidehankkeiden merkitys kasvaa. Raideliikenne on ympäristöystävällistä; se tuottaa liikenteen päästöistä vain prosentin, Virkkunen muistuttaa.
Hänen mukaansa Suomen kannalta oleellista on edistää myös Rail Balticaa, joka Virosta Liettuan, Latvian ja Puolan kautta Saksaan ulottuvana suurhankkeena on seuraavien vuosien yksi merkittävin eurooppalainen rajat ylittävä rahoituskohde. Rail Baltica tulee aikanaan kytkemään myös Suomen radat kiinteämmin osaksi eurooppalaisia rataverkkoa.
Energiahankkeiden osalta Verkkojen Eurooppa-ohjelman painopisteenä tulevat olemaan muun muassa rajat ylittävät sähköverkot ja jäsenmaiden yhteiset uusiutuvan energian investoinnit. Digitaalisen infrastruktuurin puolelta rahoitetaan muun muassa pääväylien varrella olevia 5G-yhteyksiä sekä EU-alueen sisäisiä ja kolmansiin maihin ulottuvia merikaapeleita.
Parlamentti äänestää kannastaan keskiviikkona ja päättää samalla mandaatista aloittaa kolmikantaneuvottelut. Parlamentin tavoitteena on viedä neuvottelut päätökseen ensi kevään aikana.
