Euroopan parlamentti antaa tiistaina lopullisen hyväksyntänsä 2030 energia- ja ilmastopaketille, jolla vastataan Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksiin. Tavoitteena on lisätä EU:n energiatehokkuutta 32,5 prosenttia ja nostaa uusiutuvan energian osuus 32 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
– Molempien direktiivien osalta parlamentti tiukensi neuvotteluiden aikana komission alkuperäistä esitystä. Tavoitteiden on oltava kunnianhimoisia, mutta kuitenkin realistisia, kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen kertoo tiedotteessaan.
Hän muistuttaa, että ilmastonmuutosta on torjuttava nyt. Tänä syksynä julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti osoitti, että ripeitä toimia tarvitaan.
– Vuosi 2100 voi tuntua meistä kaukaiselta, mutta tämän päivän lapset tulevat näkemään tuon ajan. On toimittava nyt, kun ilmaston lämpenemiseen voidaan vielä vaikuttaa. Useat laskelmat osoittavat, että mitä kauemmas toimia lykätään, sitä kalliimmaksi sen tuhot koituvat, Virkkunen toteaa.
Tulevaan joulukuun Katowicin COP24-ilmastokokoukseen valmistautuva EU-parlamentti linjasi lokakuussa, että Euroopan unionin on kiristettävä omaa päästövähennystavoitettaan 55 prosenttiin vuonna 2030. Suomessa myös Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ajaa EU-tavoitteen nostamista 50 prosenttiin nykyisen 40 prosentin sijasta.
– Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa Euroopan unionilla on ollut johtava rooli. On hienoa että Suomi on puskemassa vahvasti eteenpäin kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Silti on tärkeä muistaa, että EU-alueen päästöt ovat alle 10 prosenttia maailman päästöistä. Yksin emme pysty suuntaa kääntämään, mutta oleellista on tehdä oma osaansa ja pyrkiä saamaan muut isot päästöjen aiheuttajat, erityisesti Kiina mukaan sitoumuksiin, Virkkunen kertoo.
Vaikka ilmastonmuutoksen torjunta tuottaa kustannuksia, arvioiden mukaan sen tuottamat haitat, kuten merenpinnan nousu, tulvat ja kuivuus, hyönteisten ja myrskyjen aiheuttamat metsätuhot, sään ääri-ilmiöiden vaikutukset sähköverkkoon ja maanteihin, peltoviljelyyn liittyvät riskit sekä terveyshaitat tulevat vielä paljon kalliimmaksi.
Virkkusen mielestä mihinkään epätoivoon ei ole syytä, sillä muutos on mahdollinen.
– On hyvä muistaa, että Euroopan unioni tulee saavuttamaan jo aiemmin asettamansa 2020-tavoitteet. Päästöjä on vähennetty 23 prosenttia samana aikana kun BKT on kasvanut 53 prosenttia. Se osoittaa että kestävä kasvu on mahdollista. Asioita on vain tehtävä uudella, fiksummalla tavalla, hän painottaa.
Liikenne on ainoa sektori, jossa päästöt ovat EU:ssa kasvaneet. Virkkusen mukaan se tulee seuraavat vuodet olemaan vahvasti päästövähennysten kohteena ja haasteet ovat niin suuria, että kaikkia keinoja tarvitaan.
Uusien henkilöautojen lisäksi myös kuorma-autoille ollaan Euroopan unionissa asettamassa ensimmäistä kertaa CO2-päästörajat. EU-parlamentin täysistunto äänestää asetuksesta keskiviikkona. Virkkunen toimi asetuksessa liikennevaliokunnan pääneuvottelijana.
