Kansanedustaja Heikki Vestman (kok.) pitää kokoomuksen vaihtoehtobudjetin työn verotuksen alennuksia vahvana viestinä ahkeruuden puolustamisesta.
– Punavihreän hallituksen ollessa vallassa meitä kokoomuslaisia ahkerien suomalaisten puolustajia tarvitaan enemmän kuin koskaan ennen. Me haluamme, että jokainen saa pitää oman työnsä hedelmistä nykyistä suuremman osan, hän sanoo.
– Siksi vaihtoehtobudjetissamme ehdotamme, että ensi vuonna ansiotuloverotusta kevennetään tähän vuoteen verrattuna kaikkiaan miljardilla eurolla kaikissa tuloluokissa. Pidämme kiinni työmiljardista, veronkevennyksestä, jonka esitimme ennen vaaleja. Näin parantaisimme työnteon kannusteita ja tukisimme työllisyyden kasvua, Vestman toteaa tiedotteessaan.
Hänen mukaansa hallitus antaa työn verotuksen kiristyä ensi vuonna ja on leikkaamassa kotitalousvähennystä. Veronmaksajien keskusliiton arvion mukaan keskituloinen kahden pal¬kansaajan perhe menettää jatkossa 320 euroa vuodessa pelkästään työn verotuksen kiristymisen vuoksi. Lisäksi, esimerkiksi STTK:n kyselyn mukaan yli kolmannes toimihenkilöistä on rajoittanut työntekoa lisätulojen kireämmän verotuksen vuoksi.
– Kokoomukselle ahkerien suomalaisten kurittaminen ei sovi. Hallituksen veropolitiikka ei työllisyyttä nosta vaan päinvastoin laskee. Tämä on täysin järjetöntä, kun työllisyyden ja työnteon lisääminen on Suomelle kriittisen tärkeää.
Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa esimerkkinä on ”Virtasen perhe”, johon kuuluvat vanhemmat ja kaksi päivähoitoikäistä lasta. Molemmat vanhemmat saavat suomalaista mediaanipalkkaa eli 3[nbsp]079 euroa kuussa. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa Virtasille jää palkasta 450 euroa vuodessa enemmän käteen verrattuna (Antti) Rinteen (sd.) hallituksen budjettiin.
Lisäksi perheen varhaiskasvatusmaksut laskisivat 104 eurolla kuukaudessa. Tämä tarkoittaa 11 kuukauden osalta 1[nbsp]144 euron säästöä perheelle vuodessa.
– Kokoomus haluaa Suomesta kannustavamman. OECD:kin on kiinnittänyt huomiota siihen, että Suomessa työn verotus on ankaraa. Esimerkiksi keskituloiselle palkansaajalle käteen jää yli 2[nbsp]000 euroa vähemmän Suomessa kuin vastaavalla palkalla Ruotsissa. Lisäksi Suomessa, jos keskituloinen saa sadan euron palkankorotuksen, verottajalle menee tästä lähes puolet. Ruotsissa keskituloinen saa pitää kaksi kolmasosaa lisäansioista, Vestman huomauttaa.
