– Valtion on osoitettava riittävät resurssit, jotta uusien hätäkeskuspäivystäjien kouluttaminen ja palkkaaminen on mahdollista. Hätäkeskuspäivystäjien koulutuksessa on jatkossakin hyödynnettävä myös alueellisia kursseja, joista on hyviä kokemuksia, sanoo johtaja Kim Nikula Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALista.
Hänen mukaansa hätäkeskuksissa on pitkään ollut henkilöstön rekrytointivaikeuksia, minkä vuoksi hätäkeskuspäivystäjien jaksaminen on ollut koetuksella.
Henkilöstöpulaan on osaltaan johtanut päivystäjien irtisanoutuminen.
– Pois lähteneiden motiivit on syytä selvittää tarkasti, tarvittaessa ulkopuolisella avulla. Tämän jälkeen voimavaroja tulee ohjata päivystyssalien työn kehittämiseen henkilöstölähtöisesti. Samaan aikaan pitää huolehtia hätäkeskuslaitoksen sisäisen koulutuksen toimivuudesta ja ajantasaisuudesta, sanoo puheenjohtaja Kaarina Salomaa Hätäkeskusammattilaisten liitosta.
Jo nyt on tiedossa ratkaisuja, joita päivystäjien työkuormaan ja työvoimapulaan on käytettävissä. Jos päivystäjäkoulutuksen opiskelijavalinnassa painotetaan haastatteluja, voidaan vuorotyöhön sitoutuneet hakijat löytää entistä paremmin.
Hätäkeskuksiin on tulossa joustava työvuorosuunnittelu, mutta jo ennen järjestelmän käyttöönottoa voidaan toteuttaa yksilöllisiä päivystäjien työaika- ja työvuorojoustoja.
Hätäkeskuspäivystäjät toivovat henkilöstön aloitteiden huomioimista ja työnsä arvostamista.
– Työnhyvinvoinnin parantamisessa tarvitaan tekoja. Toivomme, että hätäkeskuspäivystäjien työssä jaksamista pystytään jatkossakin hätäkeskuksissa edistämään hyvässä yhteistyössä henkilöstön ja työnantajan kanssa, Salomaa toteaa.
