Musliminainen lapsensa kanssa kauppakeskuksessa. LEHTIKUVA / MILLA TAKALA

Ulkomaalaistaustalta harva kokee itsensä suomalaiseksi

Englanninkieliset ovat kiinnittyneet Suomeen tiiviimmin kuin muut kieliryhmät.

Yli kolme neljäsosaa pääkaupunkiseudulla asuvista viron-, venäjän- englannin-, somalin- ja arabiankielisistä kokee tuoreen raportin mukaan olevansa täysin tai jossain määrin osa suomalaista yhteiskuntaa. Suomalaiseksi itsensä kuitenkin kokee huomattavasti harvempi. Yleisintä suomalaiseksi samastuminen on somalinkielisillä (43 %) ja harvinaisinta vironkielisillä (10 %).

Raportin ovat kirjoittaneet tutkijat, VTT Ville Pitkänen ja VTT Jussi Westinen e2 Tutkimuksesta sekä Helsingin kaupungin erikoistutkija, VTT Pasi Saukkonen.

– Valtaosa vironkielisistä on tullut Suomeen työn perässä, ja suurin osa heistä suunnittelee jossain vaiheessa paluuta Viroon. He eivät välttämättä koe erityisen voimakasta tarvetta integroitua tänne, Saukkonen toteaa tiedotteessa.

Englanninkieliset ovat kiinnittyneet Suomeen tiiviimmin kuin muut kieliryhmät. Heistä käytännössä kaikilla on suomenkielisiä ystäviä ja tuttavia, vaikka 40 prosenttia heistä puhuu suomea vain aloittelijan tasoisesti tai ei lainkaan.

Kyselyaineiston mukaan somalinkielisillä on tutkituista ryhmistä paras suomen kielen taito, mutta 45 prosentilla heistä ei ole yhtään kantaväestöön kuuluvaa ystävää. Arabiankielisissä vastaava osuus on 32 prosenttia.

– Kotoutumisen kannalta on ongelmallista, mikäli maahanmuuttajilla ei ole lainkaan kontakteja suomalaistaustaisiin ihmisiin, Pitkänen arvioi.

Somalinkielisistä noin 90 prosenttia kokee, että heitä syrjitään työmarkkinoilla. Arabiankielisissä osuus on 57, venäjänkielisissä 51 ja englanninkielisissäkin 40 prosenttia. Vironkielisistä vain neljäsosa on sitä mieltä, että heitä on jossain määrin syrjitty työmarkkinoilla.

Tutkimus pohjautuu yli 1 500 vastaajan kyselyaineistoon. Kustakin kieliryhmästä on noin 300 vastaajaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt