Työaikalain kohtalo on nyt hallituspuolueiden puheenjohtajien käsissä. Niin kutsuttu kiky-ministeriryhmä ei päässyt sopuun siitä, miten työajoista saadaan sopia työpaikoilla.
Asian käsittelyn pohjana on työaikasääntelyä selvittäneen työryhmän mietintö viime vuoden heinäkuulta. Kolmikantainen työryhmä jäi erimieliseksi, minkä vuoksi hallitus otti asian päätettäväkseen.
Erimielisyys on nyt kilpistynyt siihen, saavatko yleissitovaa työehtosopimusta noudattavat järjestäytymättömät eli työnantajaliittoon kuulumattomat yritykset soveltaa työaikajoustoja paikallisesti. Mietinnön mukaan paikallisen sopimuksen saisi tehdä vain luottamusmies silloin, kun työehtosopimus näin määrää. Mikäli yrityksessä ei ole luottamusmiestä, yritys ei voi hyödyntää työehtosopimuksessa olevia joustoja.
Säännöllisen työajan järjestelyjä muutos ei koskisi, vaan mietinnön mukaan niistä saisi sopia luottamusvaltuutettu tai muu työntekijöiden edustaja, mikäli yrityksessä ei ole luottamusmiestä, kuten nykyisinkin.
Verkkouutisten saamien tietojen mukaan työministeri Jari Lindström (sin.) on ajanut voimakkaasti sitä, että asiasta päätettäisiin työaikalakimietinnön mukaisesti eli paikallisen sopimuksen osapuoleksi kelpaisi vain luottamusmies silloin, kun työehtosopimus näin määrää. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) olisi kallistunut Lindströmin kannalle, toisin kuin sisäministeri Kai Mykkänen (kok.).
Koska kilpailukykyministerit eivät päässeet asiasta yhteisymmärrykseen, ratkaisu siirtyi puheenjohtajatriolle. Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon (sin.) kannasta on epäselvyyttä, onko hän Lindströmin linjoilla vai yrittäjien puolella. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kannasta ei ole tietoa. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) uskotaan olevan Suomen yrittäjien kannalla, mutta häneen kohdistuu painetta sekä Suomen yrittäjien että Akavan suunnasta.
Ei pakkojärjestäytymistä ammattiliittoon
Suomen yrittäjien mielestä parempi olisi, että työaikalakia ei uudisteta lainkaan, jos vaihtoehtona on, että tehdään mietinnön mukainen eli heidän mielestään huono ratkaisu.
– Me emme halua sellaista järjestelmää, joka edellyttää, että osa työntekijöistä pakkojärjestäytyy työehtosopimuksen tehneeseen liittoon, jotta pienessä yrityksessä voidaan käydä neuvottelua tai keskustelua. Tämä ei edistä yhdessä sopimista eikä sille ole mitään järjellistä syytä, kun luottamus ja tiedonkulku ovat joka tapauksessa kunnossa pienessä yrityksessä, Suomen yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.
Alle 10 hengen mikroyrityksissä lähes puolet työntekijöistä ei kuulu ammattiliittoon työolobarometrin mukaan.
Makkula pelkää, että jos luottamusmiesmalli menee työaikalaissa läpi, se viedään seuraavaksi työsopimuslakiin ja sitten vuosilomalakiin.
– Sen jälkeen meillä on työlainsäädännössä sellainen rakenne, että aina kun joustavoitetaan, se edellyttää järjestäytymistä ja tuo ammattiliitoille veto-oikeuden työpaikkatasolle ja vahvistaa yleissitovuutta.
Yrittäjien työmarkkinajohtajan mukaan työehtosopimuksissa on lähtökohtaisesti aina luottamusmieslukko sellaisissa asioissa, joilla on vaikutusta yrityksen tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Esimerkiksi teknologiateollisuuden alalla järjestäytyneillä yrityksillä on mahdollisuus sopia ylityökorvauksesta alle laissa säädetyn tason ja siitä sovitaan luottamusmiehen kanssa. Myös työaikapankin käyttöönotto edellyttää luottamusmiestä.
– Jos tällainen sääntelypohja luodaan, se luo kannustimen sopia lisää luottamusmieslukkoja työehtosopimuksiin. Samalla syrjäytetään iso osa työntekijöistä sopimisen ulkopuolelle ja edesautetaan ay-liikkeen valta-aseman vahvistumista työmarkkinoilla, Makkula sanoo.
Samalla hän huomauttaa, että työehtosopimuksissa on edelleen erittäin vähän joustoja.
– Eihän tämäkään liittokierros, joka on lopuillaan, tuonut mitään uutta ja merkittävää paikalliseen sopimiseen paitsi osin teknologiateollisuuden toimialalla.
Kilpailukykysopimus voimassa hallituskauden
SAK:n kanta työaikalakiin on, että kilpailukykysopimusta täytyy noudattaa. SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan työmarkkinaosapuolet eli palkansaajajärjestöjen lisäksi työantajia edustava EK ovat samaa mieltä työaikasopimisesta.
– Diili, joka tehtiin, on, että hallitus ei lähde avaamaan paikallista sopimista lakiteitse. Tämä oli yksi keskeinen periaate, jonka hallitus silloin vahvisti, Eloranta sanoo.
Eloranta muistuttaa, että Suomen yrittäjät kieltäytyi kahdesti niin sanotusta kiky-kompromissista. Työmarkkinaosapuolet olivat valmiita siihen, että järjestäytymättömät yritykset saisivat samat oikeudet ja velvollisuudet paikallisten sopimusten osalta kuin työnantajaliittoon kuuluvilla yrityksillä on.
Työmarkkinaosapuolet asettivat kuitenkin ehdoksi sen, että paikallisen sopimuksen voi tehdä vain luottamusmies, jos työehtosopimuksessa näin määrätään. Tämä ei Suomen yrittäjille kelvannut, koska järjestäytymättömissä yrityksissä ei lähtökohtaisesti ole luottamusmiestä.
– Meidän mielestämme se on riittävä vastaantulo järjestäytymättömään kenttään. Mitään lisälakipohjaista, työehtosopimukset ohittavaa sopimisen mahdollisuutta ei pitäisi nytkään avata, Eloranta painottaa.
Puheenjohtaja ei ole halukas spekuloimaan, miten SAK reagoisi, jos hallitus päättäisi, että paikallisen sopimuksen osapuoleksi kelpaisi luottamusmiehen lisäksi myös luottamusvaltuutettu, kuten Suomen yrittäjät haluaa.
– Varmasti se herättäisi jälleen aika ison keskustelun siitä, että kilpailukykysopimus tehtiin ja sen yhteydessä hallitus lupasi erinäisiä asioita ja jos se jälleen kerran on niistä lipeämässä, niin kyllähän tämä asettaa hallituksen aika kummalliseen valoon.
Elorannan näkemyksen mukaan kilpailukykysopimus on voimassa tämän hallituskauden ajan.
”Myrkyllinen keitos”
SAK vastustaa luottamusvaltuutetun ottamista luottamusmiehen rinnalle sopimusosapuoleksi Elorannan mukaan sen vuoksi, että se on ainut tapa pitää sopiminen jollain tavalla tasaveroisena.
– Neuvotteluasetelma työpaikoilla on erittäin paljon työnantajan puolelle kallellaan. Osaaminen on luottamusmiehillä. Heillä on liiton koulutus ja liiton tuki takanaan, Eloranta perustelee.
Hän huomauttaa myös, ettei Suomen yrittäjillä ole valvontavelvollisuutta järjestäytymättömiin yrityksiin.
– Suomen yrittäjien tavoitteena on henkilöperusteisen irtisanomissuojan alentaminen, niin onhan se nyt aika myrkyllinen keitos, että pärstäkertoimella voitaisiin irtisanoa ja paikallisesti sopia ilman luottamusmiestä, niin kuka siellä uskaltaa sanoa yhtään mitään poikkipuolista, Eloranta sanoo.
Sipilän hallitus on hankalassa raossa, sillä jos se päätyisi työajoista sopimisessa Suomen yrittäjien kannalle eli että työaikajoustoista voitaisiin sopia myös henkilöstön valitseman luottamusvaltuutetun tai koko henkilökunnan kanssa, siitä seuraisi todennäköisesti poliittisia lakkoja ja levottomuutta työmarkkinoilla. Siitä syystä EK:kaan ei ole innostunut paikallisen sopimisen laajentamisesta järjestäytymättömiin yrityksiin.
Hallituksen puheenjohtajatrio saattaakin päättyä sille kannalle, että työaikalain uudistusta ei toteuteta lainkaan tai että työaikojen joustoista voi sopia jatkossakin vain työehtosopimusjärjestelmän puitteissa, eli paikallinen sopiminen ei laajenisi järjestäytymättömiin yrityksiin. Julkisuudessa esillä ollutta kompromissiratkaisua, että luottamusmiesedellytys koskisi vain yli 20 henkilön yrityksiä, ei pidetä työmarkkinoilla todennäköisenä.
Trion ei odoteta ratkaisevan asiaa ennen pääsiäistä.
