Finnveran takauksia ei voi enää kasvattaa – valtion riskit merkittäviä

Valtion taloudelliset vastuut ovat kasvaneet merkittävästi, ja niiden laukeaminen voisi heikentää Suomen taloudellista asemaa entisestään.

Suomessa valtiontalouden kantokyky on merkittävästi heikentynyt talouskriisin seurauksena, toteaa valtion taloudellisia riskejä selvittänyt työryhmä tänään julkistetussa raportissaan. Valtion talouden velkasuhde oli vuonna 2012 miltei 20 prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla kuin ennen kriisiä ennakoitiin.

Edellytykset kohdata uusia taloudellisia häiriöitä ovat nyt ratkaisevasti aikaisempaa heikommat valtiovarainministeriön asettaman työryhmän mukaan. Samalla valtion taloudelliset vastuut ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi, ja niiden osittainenkin laukeaminen voisi heikentää Suomen taloudellista asemaa merkittävästi entisestään.

Erityisesti viime vuosina ovat kasvaneet ehdolliset vastuut, kuten valtion antamat takaukset. Valtion vastuut muodostuvat velan ja eläkevastuiden ohella lähinnä takauksista, joiden nimellismäärä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Erityisesti ovat nousseet Finnveran ja valtion rahastojen, käytännössä asuntolainojen, takaukset.

Valtion takausten määrä kaksinkertaistunut

Valtion takausten nimellinen arvo on kasvanut vuoden 2005 15,2 miljardista eurosta 48,7 miljardiin euroon viime vuonna. Suhteessa kokonaistuotantoon takausten nimellisarvo on kasvanut 9,2 prosentista 23,9 prosenttiin. Finnveran osuus takauksista oli 20,3 miljardia, valtion rahastojen eli asuntolainojen 11,8 miljardia ja opintolainojen 1,7 miljardia euroa vuonna 2014.

Lisäksi kansainvälisille rahoituslaitoksille vaadittaessa maksettavien pääomavastuiden määrä on moninkertaistunut lähinnä EU:n talouskriisin hoidon myötä. Niiden suhde kokonaistuotantoon oli 8,5 prosenttia vuonna 2014. Euroopan rahoitusvakausväline ERVV:n takaukset olivat 6,6 miljardia.

Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen takaukset ovat korkealla tasolla. Eurostatin keräämän aineiston mukaan Suomen takaukset suhteessa kokonaistuotantoon ovat EU-maista kolmanneksi korkeimmat.

Valtion vastuita koskeva raportointi on hajanaista, eikä niitä koskevaa kokonaiskuvaa ole ollut mahdollista hahmottaa. Käytännössä vastuiden lisäämiseen liittyvien riskien pohdinta päätöksentekoprosessin eri vaiheissa on ollut vähäistä.

Rajoituksia Finnveran takauksiin

Työryhmän mielestä olisi perusteltua lähteä siitä, ettei kotimaisen toiminnan piiristä aiheutuvia taloudellisia vastuita, käytännössä erityisesti Finnveran takauksia, lisättäisi alkavalla hallituskaudella nykyisestä lainsäädännön sallimasta enimmäistasosta. Tällä tarkoitetaan sitä, ettei Finnveran myöntövaltuuskattoa kasvatettaisi enää nykyisestä. Työryhmä esittää, että tästä voitaisiin poiketa vain erittäin painavasta syystä. Perusteena on valtion taloudellisten vastuiden ripeä nousu, Suomen taloudellisen kantokyvyn merkittävän heikkenemien ja epävarma ulkoinen ympäristö.

Työryhmän mielestä vientitakaustoiminnan hyödyt on otettu annettuna, eikä riskejä ole arvioitu kunnolla. Jatkossa pitäisi tehdä kunnollinen kokonaisharkinta, ja todistustaakka hankkeen hyödyllisyydestä tulisi olla sen esittäjällä.

Tutkimusten mukaan tukia saaneet yritykset ovat tehneet enemmän investointeja työvoimaan ja kasvaneet nopeammin, mutta nämä vaikutukset hiipuvat muutama vuosi tuen saannin jälkeen, eivätkä koskea, nuoria, voimakkaasti kasvavia yrityksiä, jotka kasvavat voimakkaasti riippumatta siitä saavatko ne tukia. Vaikutukset työn tuottavuuteen ovat olleet paikoin jopa negatiivisia osaltaan kyseenalaistaen tukien mahdollisuuksia tukea pitkän aikavälin kasvua.

Työryhmä esittää muun muassa, että takausvastuita rajoitettaisiin aina kun se on tarkoituksenmukaista myöntämällä takaukset määräaikaisina, esimerkiksi enintään viideksi vuodeksi, ja perimällä takauksista pääsääntöisesti aina takausmaksu.

Lisäksi työryhmä suosittelee, että talousarvion ulkopuolinen asuntorahasto (ARA) pitäisi sisällyttää budjettitalouteen tai jos sulauttamista ei tehdä, niin sen talous tulisi liittää kehysjärjestelmän piiriin.

Finnveran mahdollisuuksia rahoittaa keskisuurten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä on laajennettu voimakkaasti tällä vaalikaudella. Keskustan Juha Sipilän esittämässä kasvurahastossa vahvistettaisiin edelleen Finnveran resursseja välirahoitusinstrumenteilla, joille voitaisiin harkita osittaista valtiontakausta. Kasvurahasto rahoitettaisiin myymällä valtion omaisuutta.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt