Finanssivalvonnan johtokunta alentaa asuntoluottojen lainakattoa eli enimmäisluototussuhdetta viidellä prosenttiyksiköllä. Päätös koskee muita kuin ensiasunnon ostajia. Heinäkuun alun jälkeen pankit voivat myöntää näille asiakkaille asuntolainoja, jotka ovat enintään 85 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta. Ensiasunnon ostajilla lainakatto säilyy 95 prosentissa.
Finanssivalvonta perustelee lainakaton kiristämistä kotitalouksien velkaantumisen pitkäaikaisella kasvulla ja historiallisen korkealla tasolla.
Finanssiala ei pidä asuntolainojen lainakaton kiristämistä tarpeellisena. Pankkien kotitalouksille myöntämien asuntolainojen määrä on viime vuosina kasvanut vain hieman yli kaksi prosenttia vuodessa. Samaan aikaan asuntomarkkinoiden tilanne on jatkunut kokonaisuudessaan rauhallisena. Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat viime vuonna keskimäärin reilun prosentin edellisvuodesta.
– Suomessa ei ole merkkejä asuntomarkkinoiden yleisestä ylikuumenemisesta, eikä rahoitusvakauteen kohdistuvissa riskeissä ole tapahtunut viime aikoina poikkeuksellista kasvua. Siten laissa ja sen esitöissä määritellyt edellytykset enimmäisluototussuhteen kiristämiselle eivät täyty, toteaa FA:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Lainakatto ei koske taloyhtiö- ja kulutusluottoja
Viime aikoina on keskusteltu paljon taloyhtiölainoista, joiden määrän kasvu on lisännyt kotitalouksien laskennallista velkataakkaa.
Finanssiala huomauttaa, että lainakattosääntelyllä ei voida vaikuttaa siihen, miten suuria taloyhtiölainoja kotitaloudet ottavat. Lainakatto ei myöskään koske kulutusluottoja, joiden määrä on kasvanut nopeasti.
Finanssiala katsoo, että enimmäisluototussuhteen kiristäminen voi vähentää kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä. Muuttamisen vaikeutuminen osaltaan pahentaa työpaikkojen ja työntekijöiden välistä kohtaanto-ongelmaa.
– Muuttoliike on edellytys talouskasvun jatkumiselle, koska tällä tavoin työvoima kohdentuu taloudessa uudelleen ja toimintaansa laajentavat yritykset pystyvät palkkaamaan uusia työntekijöitä. Jos asunnon hankinta vaikeutuu, työpaikat jäävät helposti täyttämättä ja investoinnit tekemättä, huomauttaa Mattila.
