– Vai mikä estää Suomen poliittisia päättäjiä oppimasta muiden kokemuksista, kirjoittaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullas Iltalehden kolumnissaan.
Hän toteaa, että pääministeri Sanna Marin (sd.) toimi rivakasti, kun ensimmäiset tiedot koronapandemiasta kantautuivat pian kaksi vuotta sitten.
– Suomen rajat menivät kiinni, ihmiset passitettiin koteihinsa ja poliisit pistettiin valvomaan Uudenmaan rajaa. Jälkimmäinen konsti meni överiksi, mutta ainakin kriisitietoisuus kasvoi, Kullas toteaa.
Hänen mukaansa ”pandemian pitkittyessä tuntuu siltä, että poliitikot ovat jumittuneet kiinni hallinnon kiemuroihin kuin purkkaan. Kansalaisen on vaikea ymmärtää, miksi keinot, jotka toimivat muualla, eivät tule käyttöön meillä”.
– Kuten esimerkiksi koronapassi, jonka käyttöä moni suomalainen on käynyt lomillaan todistamassa jossain päin Eurooppaa. Kun koronapassi vihdoin tänne saatiin, viikot muuttuvat kuukausiksi ennen kuin sen käyttölaajuus lähenee kohti sitä, missä iso osa Eurooppaa oli jo viime keväänä.
Kullas toteaa, että uuden omikron-variantin myötä on selvää, että virus ei ole häviämässä, päinvastoin.
– Terveydenhuollon ja tehohoidon tilanne on jo hälyttävä. Kiireettömiä leikkauksia siirretään eikä pääkaupunkiseudun tehohoidossa ole sitä kapasiteettia vapaana, mitä tarvittaisiin, jos Helsingissä esimerkiksi sattuisi paha liikenneonnettomuus.
Kullas myöntää, että moneen asiaan hallitus ei pysty vaikuttamaan, mutta sen pitäisi kyetä vaikuttamaan omaan toimintatapaansa.
– Mitä nopeammin toimii, sen tiukemmin viruksen leviämistä pystyy rajoittamaan, edes hetkellisesti. Mutta juuri tämä ase ei Suomen hallituksella toimi. Vatulointi ensin maskien ja sitten koronapassin kanssa osoittaa, että kiireen tuntu näyttää kadonneen pandemiapäättäjiltä, hän kirjoittaa.
Kullaksen mukaan annattaisi pitää mielessä WHO:n johtajan Michael Ryanin sanat maaliskuussa 2020: ”Hitaus on suurin virhe tässä pandemiassa.”
