Eduskunta kuuli keskiviikkona pääministerin ilmoituksen ajankohtaisista EU-asioista. Puolueiden ryhmäpuheenvuorojen jälkeen niitä kommentoivat pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), jonka jälkeen kansanedustajat kävivät debattiin.
Juha Sipilä sanoi Suomessa olevan eduskunnan valiokuntien kautta ehkä edistynein käsittelyjärjestelmä EU-asioille, joihin on siten päästy vaikuttamaan.
– On asioita, joista todellakaan emme selviydy yksin. Alueelliset konfliktit, terrorismin torjunta, muuttoliikkeen hallinta, vapaakauppa, sisämarkkinat, ilmastonmuutoskysymykset ovat hyviä esimerkkejä siitä, jotka meidän pitää ja kannattaa tehdä yhdessä, Juha Sipilä sanoi.
Tiukasti jäsenvaltioiden omissa käsissä Sipilän mukaan on sen sijaan pidettävä esimerkiksi julkinen talous ja puolustus.
– Emme me mitään yhteistä armeijaa ole rakentamassa, vaan haemme sielläkin niitä yhteisiä asioita, joista kyberyhteistyö on hyvä esimerkki.
Petteri Orpo sanoi haluavansa voimakkasti puolustaa Suomen EU-jäsenyyttä ja euroalueen jäsenyyttä.
– On kuitenkin hyvä asia, että Euroopan unionia kehitetään. Sen pitää pystyä tuottamaan lisäarvoa eurooppalaisille, turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Oli hyvä että Eurooppa Brexitin myötä heräsi siihen että meidän on uudistettava Eurooppaa, jotta lisäarvoa syntyy, Petteri Orpo sanoi.
Saksan halllitusneuvottelut ovat Orpon mukaan ”aivan kriittinen” tekijä sille, miten Eurooppa lähtee eteenpäin. Hän toivoi pikaisia ratkaisuja.
Orpo kuvaili euron kulkeneen todella vaikean polun Kreikan kriisistä, muutamien muiden maiden velkaongelmista, pankkikriisistä ja finanssikriisistä.
– Mutta me olemme selvinneet näistä. Me olemme rakentaneet kriisin aikana mekanismit joilla kriisit tunnistetaan, niitä voidaan ratkaista ja olemme päässeet paljon vaaampaan ympäristöön, Orpo totesi.
– Euroalue kasvaa vahvasti tällä hetkellä ja koska Suomen viennistä yli 40 prosenttia suuntautuu euroalueelle, on päivänselvää, että tämä on Suomen kannalta erinomainen uutinen. Euro on tällä hetkellä vakaampi valuutta kuin vuosiin.
Petteri Orpo huomautti Suomen kansan laajasti tukevan ”meidän yhteisen rahamme kehittämistä”.
– On tärkeää viedä pankkiunionia eteenpäin, vähentää riskejä, poistaa valtioiden ja pankkien kohtalonyhteyttä, lisätä markkinakuria ja markkinavastuuta, ja korostaa valtioiden vastuuta omista talouksistaan. Mitä vahvemmat jäsenmaiden taloudet, sitä vahvempi Eurooppa ja sitä hyvinvoivampi Eurooppa.
EU:n iso hetki
Keskustan Matti Vanhanen sanoi ryhmäpuheenvuorojen päälinjan olleen harvinaisen yhteinen.
– Se kuvasti sitä, että on kuitenkin 25 vuotta tätä työtä tehty.
Varsinaista kritiikkiä Vanhanen sanoi kuulleensa vain vasemmistoliitolta ja vähän PS:lta. Hän pyysi rehellisyyttä keskusteluun ”sotilaallisesta liittovaltioistamisesta”.
– Jos sotilasyhteistyötä käytetään esimerkkinä liittovaltiokehityksestä, niin se on mahdollisimman kauimpana liittovaltiokehityksestä. Koko sen rakenne on järjestetty jäsenvaltioiden välisenä, hallitusten välisenä yhteistyönä, jossa EU-instituutioiden rooli on lähinnä toimia kirjurina, Matti Vanhanen huomautti.
– Tämä pitää paikkansa, sinisten Simon Elo totesi salista.
Kokoomuksen Anne-Mari Virolainen sanoi tyytyväisenä, että lähes koko oppositio toi myönteisiä kantoja Euroopan unionin kehittämiseen, joskaan ”perussuomalaisten pelottelulinjaa en halua kommentoida”.
– Sdp:n puheenvuorossa korostettiin, että kasvu kuuluu kaikille. Olen siitä täysin samaa mieltä. Ja Suomen EU-politiikan linja tukee tätä, Anne-Mari Virolainen sanoi.
Virolaisen mukaan EU:lla on erittäin merkittävä momentum kasvattaa rooliaan globaalina toimijana.
– EU:lla on mahdollisuus ottaa paikkansa maailman johtavana vapaakaupan puolustajana, Virolainen totesi.
Vapaakaupan sijaan Virolainen tosin puhuisi ”monenkeskisestä sääntöpohjaisesta kaupasta, joka ei ole lainkaan arvoista vapaa”.
– Pidetään huolta siitä, että työntekijöiden oikeudet huomioidaan – ympäristönsuojelu, kuluttajansuoja, ruokaturva, oikeusvaltioperiaate: Euroopan unioni on tästä erittäin tarkka.
Sdp:n Tytti Tuppurainen sanoi puheenvuorojen perusteella olevan vastaansanomatonta, että maamme EU-politiikka kaipaa johtajuutta.
Tuppuraisen mukaan pääministeri Juha Sipilä puhui samaan aikaan yhtenäisyydestä että tuki unionin eritahtisesta kehityksestä.
– Te kehuitte valittua niin sanottua keskitien linjaa. Mutta kun kuuntelin toisen hallituspuolueen kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroa, siinä sanouduttiin irti tästä keskitien linjasta, Tytti Tuppurainen totesi.
– Kyllä nyt johtajuus on hukassa. Ennustan teille vaikeuksia koota yhteistä linjaa näiden kaikkien näkemysten joukosta, etenkin kun puheenjohtajakausi lähestyy ja meillä on iso kansallisen näytön paikka siinä miten suoriudumme 2019 lopulla.
