Euromaiden valtiovarainministerit pääsivät torstai-iltana videokokouksessaan sopuun koronapaketista. Euroryhmän puheenjohtaja Mário Centeno on tyytyväinen sopimukseen, jota neuvoteltiin tiistaista lähtien.
– Loimme kolme eri turvaverkkoa, yhden työntekijöille, yhden yrityksille ja yhden valtioille.
Euromaat käyttävät yhteensä 540 miljardia euroa torjuakseen koronasta johtuvia haittoja taloudelle. Järjestelmästä tulee väliaikainen.
Työttömyyden hoitoon varataan 100 miljardia euroa EU-komission SURE-ohjelman kautta. Centenon mukaan varoilla tuetaan kansallisia työttömyyskorvausjärjestelmiä. Komissio lainaa rahat markkinoilta ja jäsenmaat takaavat lainat.
Pienet ja keskisuuret yritykset puolestaan voivat saada Euroopan investointipankista (EIP) lainaa koronan ajaksi. EIP varaa tätä varten 200 miljardia euroa.
Tukipaketin kolmas osa koskee valtioita, jotka voivat hakea kriisirahaa Euroopan vakausmekanismin (EVM) varoista. Tätä varten varataan 240 miljardia euroa.
Yksi jäsenmaa voi hakea EVM-rahoja enintään summan, joka vastaa kahta prosenttia sen bruttokansantuotteesta. Rahat tulee käyttää suoraan tai epäsuorasti terveydenhuoltoon, taudin parannukseen tai sen ehkäisyyn.
Centeno sanoo olevansa tyytyväinen sopuun.
– Nämä ovat rohkeita ja kunnianhimoisia toimia, joita ei olisi voinut ajatellakaan muutamia viikkoja sitten.
Yhteisiä velkakirjoja eli eurobondeja ei perusteta. Niiden sijaan euromaat valmistelevat yhteistä jälleenrakennusrahastoa.
Ennen kokousta yhdeksän euromaata oli vaatinut eurobondeja eli euromaiden yhteisiä velkakirjoja. Niistä on keskusteltu finanssikriisistä lähtien, mutta sopuun ei ole päästy, eikä päästy nytkään.
Suomen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kehuu päätöstä.
– Suomi ei kannata yhteistä velanottoa. Jokaisella maalla on vastuu omasta taloudesta.
Kovimmin eurobondeja vastusti Hollanti, eikä se jatkossakaan taivu linjastaan, sanoo maan valtiovarainministeri Wopke Hoekstra.
– Me vastustamme nyt ja jatkossa eurobondeja. Meidän mielestämme ne eivät hyödytä Eurooppaa eivätkä Hollantia pitkällä aikavälillä.
Vaikka Pohjois-Euroopan maissa vastustetaankin eurobondeja, yhteinen vastuu kasvaa: EVM perustettiin aikanaan yhteisillä varoilla, ja komission lainat työttömyyden hoitoa varten taataan yhdessä.
Hollannissakaan kaikki eivät vastusta eurobondeja. Hoekstra kuuluu kristillisdemokraattiseen puolueeseen, joka suhtautuu nihkeästi yhteiseen velanottoon, mutta esimerkiksi Hollannin sosiaalidemokraattinen EU-komissaari Frans Timmermans kannattaa eurobondeja. Timmermans onkin moittinut kotimaansa hallitusta itsekkyydestä.
Viime viikolla EU-sosiaalidemokraatit pohtivat videokokouksessaan yhteistä velkaa, ja kokouksen jälkeen ryhmän puheenjohtaja Sergei Stanishev lähetti kannanoton eurobondien puolesta. Alla oli kolmenkymmenen muun sd-puolueen puheenjohtajan nimet, joukossa SDP:n Antti Rinne. Rinteen mukaan kyseessä ei ollut allekirjoitus vaan vain osoitus osallistumisesta kokoukseen.
Suomi on perinteisesti vastustanut eurobondeja. Ilta-Sanomat kertoi kuitenkin torstaina, että Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sekä sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) olisivat olleet valmiita kannattamaan niitä euroryhmässä, mutta Kulmunin linja voitti.
Perustuslakivaliokunta puolestaan katsoo, että eurobondit saattaisivat vaatisivat perustuslain muutoksen. Se otti asiaan kantaa maanantaisessa kokouksessaan:
– Perustuslakivaliokunta kuitenkin ilmaisee huolensa siitä, että budjettisuvereniteetin, eduskunnan budjettivallan ja valtion sitoumustensa täyttämiskyvyn asettamat valtiosääntöoikeudelliset rajat voisivat mahdollisesti ylittyä yhteis- ja erillisvastuullisten koronabondien suhteen merkiten sitä, että ehdotuksen toteuttaminen edellyttäisi Suomessa perustuslain säätämisjärjestyksen käyttämistä.
