Tällä hetkellä EU:ssa jätteestä kierrätetään 44 prosenttia. Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätetään tai kompostoidaan 42 prosenttia.
Jätedirektiivin uudistaminen on osa EU:n kiertotalouspolitiikkaa. Kiertotaloudessa tuotteiden, materiaalien ja voimavarojen taloudellinen arvo pyritään säilyttämään talouden kiertokulussa mahdollisimman pitkään.
Parlamentin nyt hyväksymän lainsäädännön mukaan vuoteen 2025 mennessä vähintään 55 prosenttia kotitalouksissa ja yrityksissä syntyvästä yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää. Vuodelle 2030 on asetettu tavoitteeksi kierrättää 60 prosenttia jätteestä ja vuodelle 2035 tavoite on 65 prosenttia.
Pakkausmateriaalista puolestaan on tarkoitus kierrättää vuoteen 2025 mennessä 65 prosenttia ja vuoteen 2030 mennessä 70 prosenttia. Jokaiselle pakkausmateriaalille, kuten paperille, kartongille, muoville, lasille, metallille ja puulle, on asetettu omat kierrätystavoitteensa.
Kaatopaikkajätteen määrää rajoitetaan
Uusissa säännöissä rajoitetaan myös kaatopaikkajätteen määrää. Vuoteen 2035 mennessä kaatopaikalle saa sijoittaa enintään kymmenen prosenttia yhdyskuntajätteestä. Belgiassa, Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa ja Ruotsissa yhdyskuntajätettä ei käytännössä päädy kaatopaikoille.
Kyproksella, Kroatiassa, Kreikassa, Latviassa ja Maltalla kaatopaikoille sen sijaan päätyy yli kolmannes maiden yhdyskuntajätteestä. Suomessa noin kolme prosenttia jätteestä päätyy kaatopaikoille.
Tekstiileille ja vaaralliselle jätteelle pitää järjestää erilliskeräys vuoteen 2025 mennessä. Vuoteen 2024 mennessä myös biohajoavalle jätteelle pitää joko järjestää erilliskeräys tai se pitää kierrättää kotona kompostoimalla.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti EU-maiden pitää pyrkiä vähentämään elintarvikejätettä 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä ja 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
EU-parlamentti ja neuvosto pääsivät lainsäädännöstä alustavaan sopuun viime joulukuussa. EU:n neuvoston pitää vielä hyväksyä uusi lainsäädäntö ennen kuin se julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä.
