Näin tiivistää Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Jukka Palokangas toimialan tämänhetkisen suhdannetilanteen.
Teknologiayritysten tilauskanta vahvistui edelleen loppuvuonna, ja yritykset saivat uusia tilauksia enemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Tarjouspyyntöjen määrä notkahti kuitenkin syksyn aikana, ja rekrytoinnit kääntyivät laskuun loppuvuodesta. Rekrytointien vähentymistä voi selittää myös osaajapula.
Teknologiateollisuus ry:n tilauskanta- ja henkilöstötiedustelun mukaan alan yritysten liikevaihto Suomessa oli viime vuonna 77 miljardia euroa eli kuusi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvusta noin puolet oli määrällistä kasvua, ja puolet johtui raaka-aineiden ja komponenttien maailmanmarkkinahintojen noususta. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan myös alkuvuonna vuodentakaisesta luvusta.
Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka–joulukuussa euromääräisesti yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna tilaukset vähenivät 13 prosenttia, mikä johtuu tuohon vertailuajankohtaan ajoittuneista laivatilauksista.
Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa kolme prosenttia suurempi kuin syyskuussa ja kymmenen prosenttia suurempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2017.
Kasvuodotusten heikkeneminen ja talouden epävarmuus näkyvät kuitenkin myös teknologiayritysten markkinatilanteessa. Yritysten saamat tarjouspyynnöt vähenivät selvästi koko syksyn ajan, joskin vuodenvaihteessa tapahtui pieni palautuminen ylöspäin.
Teknologiateollisuuden yritykset tekivät viime vuoden aikana kaikkiaan noin 50[nbsp]000 henkilöstörekrytointia, kun niitä oli edellisvuonna 42[nbsp]500. Rekrytoinnit kääntyivät laskuun loppuvuodesta, eikä henkilöstöä juurikaan enää lisätty.
Investoinnit saatava liikkeelle
Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola pitää suomalaisten teknologiayritysten suoritusta tässä tilanteessa erinomaisena, sillä teollisuustuotannon kasvu pysähtyi EU-alueella jo viime vuonna ja teollisuuden uudet tilaukset kääntyivät euroalueella laskuun loppuvuodesta.
Hänen mukaansa kansainvälisen talouden tilanne on nyt erittäin herkkä, Kansainvälinen valuuttarahasto varoittaa jopa poikkeuksellisen suuresta talouden epävarmuudesta.
‒ Suomi tarvitsee jatkossakin kasvua ja nykyistä korkeamman työllisyysasteen hyvinvointimenoista selviytyäkseen. Tulevan hallituksen on löydettävä tehokkaat keinot, joilla tuetaan kasvua, vauhditetaan investointeja sekä vahvistetaan yritysten tulevaisuudenuskoa. Samaan aikaan on kannettava vastuuta julkisen talouden kestävyydestä, Hirvola tähdentää.
Hän perää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan määrätietoista kehittämistä, sillä uudistuminen, ympäristöhaasteet ja pidemmän aikavälin kasvu edellyttävät uuden tiedon ja osaamisen sekä innovatiivisten ratkaisujen luomista ja hyödyntämistä.
‒ Teknologiateollisuus on esittänyt julkiseen tki-rahoitukseen 300 miljoonan euron lisäpanostusta. Se on myös innovaatiopolitiikkaa selvittäneen professori Erkki Ormalan näkemys tarvittavasta tasokorotuksesta, Hirvola muistuttaa.
‒ Tuottavuuden kehitys on jäänyt Suomessa jälkeen kilpailijamaista, ja tähänkin on syynä investointien vähäisyys. Investointiaste eli aineellisten investointien suhde jalostusarvoon on jämähtänyt matalalle tasolle, ja aineettomien investointien tilanne on tätäkin karumpi. Aineettomat investoinnit ovat miltei puolittuneet vuoden 2008 jälkeen. Suomi ei pärjää näillä eväillä pidemmän päälle, hän korostaa.
‒ Hirvolan mukaan investointien vauhdittamiseksi on syytä selvittää myös verotuksellisia keinoja. Esimerkiksi Etla tutkii parhaillaan investointien vapaan poisto-oikeuden vaikutuksia. Kyse on mallista, jossa yritys voisi jaksottaa verotusta nykyistä vapaammin eli tehdä investoinnista poiston yhdellä kertaa tai jaksottaa poistoja useammalle vuodelle.
Harkintaa työmarkkinapöytiin
Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtajan Minna Helteen mukaan taloustilannetta on seurattava herkällä korvalla siitäkin syystä, että kuluvana vuonna neuvotellaan myös palkkaratkaisuista.
‒ Korkeasuhdanteen viime metreillä on oltava erityisen huolellinen, jotta työmarkkinapöydissä ei sorruta ylilyönteihin, hän varoittaa.
Helle antaa kiitosta kilpailukykysopimukselle, joka paransi merkittävällä tavalla yritysten kilpailukykyä ja vauhditti talouden kasvua. Suomen Pankki hiljattain totesi, kilpailukykyä ei voi pitää vieläkään vahvana verrattuna pidemmän aikavälin keskiarvoihin.
‒ Selvää on, että myös tulevilla työmarkkinaratkaisuilla on tuettava kilpailukykyä, kasvua ja hyvää työllisyyttä. Samaten on tärkeää lisätä työehtosopimusten joustavuutta ja paikallista sopimista. Yritysten tilanteissa on aina suuria eroja, Helle muistuttaa.
