Normaalit talvilämpötilat ja talouden odotettua nopeampi toipuminen koronasta nostivat sähkönkulutuksen takaisin aiemmalle tasolle viime vuonna. Energiateollisuus ry:n mukaan tuotannon lisäys katettiin uusiutuvalla energialla, joten päästöt eivät sähkön käytön kasvusta huolimatta nousseet. Turpeen käyttö sähkön tuotannossa väheni kahteen prosenttiin.
– Hiilineutraalien tuotantomuotojen osuus oli ennätyskorkea ja turpeen käyttö väheni selvästi. Ilman loppuvuoden hintapiikkiä päästöt olisivat jopa laskeneet, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
– Kaasun korkea hinta ja sähkön kysynnän kasvu johtivat siihen, että kivihiiltä käytettiin hieman aiempia vuosia enemmän. Ilmiö jää kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä hiilen käyttö vähenee entisestään jo tämän vuoden aikana, ja loppuu käytännössä kokonaan lähivuosina, hän sanoo.
Päästöttömän energian tuotanto nousi viime vuoden aikana uuteen ennätykseen, 87 prosenttiin. Tuulivoiman kapasiteetti kasvoi neljänneksen, mutta heikkojen tuulien takia toteutunut tuotanto pysyi lähes ennallaan. Vesivoimavuosi oli normaalia parempi ja bioenergian, jolla korvattiin turvetta, osuus nousi sähköntuotannossa kolme prosenttiyksikköä.
Sähkön tuonti vastasi 20 prosenttia kulutuksesta. Suhteellisesti eniten nousi tuonti Venäjältä, joka palasi poikkeusvuotta 2020 edeltäneelle tasolle.
Leskelän mukaan Suomen nettotuonti on ollut suuri 2010-luvulla, mutta sen odotetaan pienenevän jo tänä vuonna, kun Olkiluoto 3 aloittaa tuotantonsa.
Tukkuhinta määräytyy pohjoismaisessa sähköpörssissä
Sähkönkulutus nousi jonkin verran. Osin nousu johtuu siitä, että viime talvi oli kunnon talvi, ja loppuvuodesta joulukuu oli normaalia kylmempi. Myös teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi, johtuen koronaelvytyksen aiheuttamasta noususuhdanteesta.
Pidemmällä aikavälillä teollisuuden osuus Suomen sähkönkäytöstä on ollut laskussa, mutta tulevaisuudessa suunta muuttuu. Teollisuuden sähkönkäyttöön odotetaan kasvua, kun sähkön käytön lisäämiseen perustuvat vähähiilisyystiekartat toteutuvat. Leskelä kertoo tiedotteessa.
Sähkön tukkuhinta nousi viime vuonna uuteen ennätykseen. Tukkuhinta määräytyy pohjoismaisessa sähköpörssissä, ja maakohtaiset hintaerot johtuvat siirtokapasiteetin pullonkauloista maiden välillä.
Sähkön keskimääräinen tukkuhinta on vaihdellut 30-50 euron välillä megawattitunnilta, nyt loppuvuoden poikkeusolosuhteet sähkömarkkinoilla nostivat vuoden 2021 keskihinnan 72 euroon.
– Tukkuhinnat ovat nyt olleet ennennäkemättömän korkealla pitkän aikaa. Kyse ei ole tehon riittävyydestä, vaan yhteiseurooppalaisesta ilmiöstä. Vuoden aikana ei ollut tilanteita, joissa sähkötehon riittävyys olisi ollut vaarassa. Nyt hinnat ovat edelleen varsin korkeat ja on mahdollista, että kireiden pakkasten aikaan tulee vielä uusia hintapiikkejä, Leskelä sanoo.
